Turvapaikanhakijoiden neuvonta ja avustaminen

Apulaisoikeuskansleri saattoi näkemyksensä turvapaikanhakijoiden neuvonnasta ja avustamisesta sisäministeriön ja Maahanmuuttoviraston tietoon. 

Kantelun mukaan vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijä oli antanut kansainvälistä suojelua hakeneelle perheelle virheellistä neuvontaa uusintahakemuksen vaikutuksista. Lisäksi hän oli tiedustellut hakijoiden kansalaisuusvaltion konsulaatista, miten näiden passit saisi uusittua. Viestistä ilmeni perheen vastaanottokeskuksessa asuminen, perheenjäsenten lukumäärä, kuinka monen perheenjäsenen passi on voimassa ja se, että perhe oli vapaaehtoisesti palaamassa viestissä mainittuun kolmanteen valtioon. Kantelun mukaan perhe ei ollut antanut suostumustaan yhteydenottoon.

Asiassa ei ollut osoitettu, että kantelussa tarkoitettu sosiaalityöntekijä olisi ylittänyt toimivaltansa menettelytapaneuvontaa antaessaan. Apulaisoikeuskanslerin mukaan oli selvää, ettei oikeudellinen neuvonta kuulu sosiaalityöntekijän tehtäviin eikä toimivaltaan. Turvapaikanhakijoiden yleisluonteinen menettelytapaneuvonta ei ole hakijan yksilöllistä oikeusavun kaltaista neuvontaa. Hakijat olisi tarvittaessa tullut ohjata kääntymään asiassaan oikeudellisen avustajan puoleen. 

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että konsulaattiin toimitetusta viestistä ilmenevän kaltaisista tiedoista olisi muista lähteistä saatuihin tietoihin yhdistelemällä mahdollista selvittää henkilöllisyyksiä, vaikka nimitietoja ei mainittaisikaan. Erityisen ongelmalliseksi tällaisen tiedon välittäminen voi muodostua kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa. Asianosaisilla on silloin nimenomainen intressi välttää sitä, että heidän kansalaisuusvaltionsa viranomaiset saisivat tietoja heidän maassa oleskelunsa tarkoituksesta ja suunnitelmista siirtyä kolmanteen valtioon. Olosuhteet olivat edellyttäneet erityistä varovaisuutta konsulaattiin annettavia tietoja käsiteltäessä ja sen varmistamista, että hakijat antavat yhteydenotolle suostumuksensa.  

Asiassa ei kuitenkaan ollut osoitettavissa kantelussa tarkoitetun yksittäisen sosiaalityöntekijän menetelleen lainvastaisesti tai laiminlyöneen tehtäviään. Vastaanottokeskuksissa työskentelevien salassapitoa koskevien säännösten tuntemukseen ja salassa pidettävien tietojen käsittelyä koskevaan osaamiseen olisi apulaisoikeuskanslerin mukaan kuitenkin perusteltua kiinnittää nykyistä enemmän huomiota vahvistamalla siihen liittyvää perehdytystä.

Hän pyysi Maahanmuuttovirastoa ilmoittamaan 29.12.2023 mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt vastaanottokeskusten henkilöstön osaamisen kehittämiseksi salassapitoa koskevien säännösten noudattamisen varmistamiseksi.