Tilitietojen saatavuuden ehdotettu laajentaminen edellyttää vahvoja perusteluja

Oikeuskansleri antoi sisäministeriölle lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetun lain ja rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain muuttamisesta.

Hallituksen esityksen julkilausuttuna tarkoituksena on panna kansallisesti täytäntöön ns. rahoitustietodirektiivi. Esitysluonnoksen ehdotusten sisällön perusteella hallituksen esityksellä myös palataan ns. viidennen rahanpesudirektiivin täytäntöönpanoon. Lisäksi esitysluonnokseen sisältyy ehdotuksia, joita perustellaan pelkästään kansallisiin näkökohtiin perustuvalla harkinnalla.

Esitysluonnoksen keskiössä ovat ehdotus Tullin ylläpitämästä uudesta ns. koostavasta sovelluksesta, jota käyttäen nykyisen pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän eri osien tietosisällöt saatettaisiin keskitetysti niiden käyttöön oikeutettujen tahojen saataville, sekä ehdotukset siitä, mille kaikille uusille viranomaisille annettaisiin ja missä tarkoituksessa pääsy mainitun valvontajärjestelmän tietosisältöön ja nyt siis nimenomaan mainittua uutta sovellusta käyttäen. Perustuslakivaliokunta antoi aiemmasta valvontajärjestelmän luomista ja pääsyä sen tietosisältöön koskeneesta hallituksen esityksestä kriittisen lausuntonsa, mistä seurasi, että valvontajärjestelmän käyttö rajattiin voimassa olevassa laissa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen ja sen käyttöön oikeutetut tahot rahanpesulain mukaan toimivaltaisiin viranomaisiin ja asianajajayhdistykseen.

Oikeuskansleri korosti lausunnossaan, että riittävää ei ole, että mainittu perustuslakivaliokunnan lausunto otetaan vain muodollisesti huomioon, vaan sen sisältämä ajattelu on otettava käsillä olevan hallituksen esityksen pohjaksi. Lisäksi esityksessä pitää tehdä selväksi, onko tarkoituksena asiallisesti laajentaa valvontajärjestelmän käyttöön oikeutettujen viranomaisten joukkoa niin, että samalla arvioidaan uudelleen aikaisemmassa lainvalmistelussa ja eduskunnassa tehtyjä ratkaisuja. Niin ikään oikeuskansleri totesi, että direktiivin velvoitteita pidemmälle menevää keskitettyjen mekanismien kansallista käyttöä on perusteltava erityisen seikkaperäisesti paitsi perustuslakivaliokunnan lausunnon ja muun perustuslakivaliokunnan käytännön myös keskeisen Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa.

Esitysluonnoksen ehdotuksia arvioidessaan oikeuskansleri esitti lausunnossaan useita näkökohtia. Oikeuskanslerin mielestä oikeudellisesti merkityksetöntä ei voi olla se, että nykyisestä poiketen viranomainen voisi ehdotettua koostavaa sovellusta käyttämällä kerralla saada kattavuudessaan eräänlaisen ”360 asteen” kuvan tiettyyn henkilöön kytkeytyvistä pankki- ja maksutileistä sekä tallelokeroista. Koostavan sovelluksen käyttämiseen liittyy siten väistämättä yksityiselämän ja henkilötietojen suojan sekä informaatioon liittyvien muiden perusoikeuksien kannalta uusi kajoavuuden aste, mitä esitysluonnoksessa ei ole tunnistettu.

Oikeuskansleri totesi, että esitysluonnosta ei voida pitää seikkaperäisesti perusteltuna ja eriteltynä, kun tarkastellaan, onko esitysluonnoksessa onnistuttu antamaan keskenään erilaisille valvontajärjestelmän käyttötarkoituksille asianmukainen painoarvo ja punnitsemaan kutakin tarkoitusta vastakkain niin yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kuin muidenkin informaatioon liittyvien perusoikeuksien ja niille annettavan painoarvon kanssa. Kun kysymys on lisäksi pääsyn antamisesta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseksi luotujen, siis jo lähtökohtaisesti poikkeuksellisten järjestelyjen osana saataville asetettuihin tietoihin, pitää nyt ehdotetun ratkaisun hyväksyttävyys perustella hallituksen esityksessä erityisen vahvasti.

Lausunnostaan tarkemmin ilmenevien seikkojen perusteella oikeuskansleri katsoi vaarana olevan, että uutta koostavaa sovellusta ryhdytään ilman lain tukeakin käyttämään myös tilitapahtumatietojen välittämiseen. Oikeuskansleri totesikin näkemyksenään, että valvontajärjestelmälakiin lisättäväksi ehdotetussa uudessa säännöksessä on säänneltävä koostavassa sovelluksessa esitettävien tietopyyntöjen ja niihin toimitettavien vastausten tietosisällöt. Myös perustuslakivaliokunta on edellyttänyt yksityiselämän suojan turvaamista nimenomaan säädösperusteisesti, minkä vuoksi sääntely tietopyynnön ja vastauksen sisällöstä on välttämätöntä. Näiltä osin ei siis olisi sallittava asian jäämistä pelkästään teknisiä vaatimuksia koskevan Tullin määräysvallan varaan, vaan asiasta on oltava riittävät perussäännökset laissa.

Esitysluonnoksessa ei ole oikeuskanslerin mielestä myöskään seikkaperäisesti perusteltu ehdotusta, että valvontajärjestelmän käytön edellytykseksi voimassa olevassa laissa säädetty välttämättömyys rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen, paljastamisen ja selvittämisen kannalta korvattaisiin sitä lievemmällä tarpeellisuudella asianomaisen pykälän muutosehdotuksessa erikseen lueteltujen tehtävien suorittamisen kannalta. Oikeuskanslerin näkemyksen mukaan ehdotus johtaisi siihen, että alun perin poikkeukselliseksi tarkoitetusta järjestelystä, jolla tilitiedot on keskitetyn järjestelmän kautta olleet välttämättömyysedellytyksellä suppean viranomaisjoukon ja asianajajayhdistyksen saatavilla edellä mainitussa tarkoituksessa, tulisi suuren viranomaisjoukon eräänlainen ”ensilinjan työkalu” valtaosassa niiden tehtäviä.

Esitysluonnoksessa pidetään suotavana, että perustuslakivaliokunta antaisi lausunnon hallituksen esityksestä. Oikeuskanslerin mielestä tämä lausuma on erittäin perusteltu ja välttämätön.