Suomen asianajajaliiton valvontalautakunnan menettely

Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunta oli liittänyt palkkioriita-asiassa antamaansa ratkaisuun ohjauksen, jonka mukaan ”asianosainen voi halutessaan saattaa asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Tämä tapahtuu nostamalla kanne riita-asioiden käsittelyjärjestyksessä toista asianosaista vastaan”.  Asianajajista annetun lain 7 g §:n 2 momentin mukaan palkkioriita-asiassa annettavaan ratkaisuun on liitettävä ohjeet siitä, miten hakijan on toimittava, jos hän haluaa saattaa palkkioriita-asian tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Palkkioriita-asian ratkaisusta ilmeni, että käräjäoikeus oli jo aiemmin yksipuolisella tuomiollaan velvoittanut palkkioriita-asian hakijan suorittamaan palkkioriita-asian vastaajana olevalle asianajotoimistolle muun muassa maksamaton osa palkkioriidan kohteena olevasta asianajolaskusta. Ratkaisun mukaan hakija oli hakenut takaisinsaantia yksipuoliseen tuomioon.

Oikeuskansleri katsoi, että tapauksen olosuhteissa ja ottaen huomioon oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 1 momentin säännös, palkkioriita-asiaan liitetty ohjaus, jossa viitattiin kanteen nostamiseen, ei ollut oikeudellisesti täysin moitteeton.

Oikeuskansleri saattoi menettelystä esittämänsä käsityksen valvontalautakunnan tietoon ja kiinnitti valvontalautakunnan huomiota täsmällisyyteen palkkioriita-asioiden ratkaisuihin liitettävien asianajajista annetun lain 7 g §:n 2 momentissa tarkoitettujen ohjeiden antamisessa kulloiseenkin tapaukseen soveltuvalla tavalla.