Sisäasianministeriön kansliapäällikön virkanimitys

Oikeuskanslerinvirastoon saapuneessa kantelussa ja eduskunnan oikeusasiamiehen oikeuskanslerin käsiteltäväksi siirtämässä kantelussa pyydettiin tutkimaan, oliko sisäasiainministeriön kansliapäällikön virkanimityksessä noudatettu perustuslakia ja muita virkanimityksiin liittyviä lakeja, oliko valinnassa kaikkia hakijoita käsitelty yhdenvertaisesti ja oliko virkaan valittu henkilö tehtävään pätevin ja sopivin.

Oikeuskanslerin toimivalta ja tehtävät nimitysratkaisun arvioinnissa

Valtioneuvoston yleisistunnossa tai esittelyssä tasavallan presidentille tehtäviä virkanimityksiä koskevat esittelylistat nimitysmuistioineen ja virkaa hakeneiden tai virkaan ilmoittautuneiden ansioita koskevineen yhteenvetoineen tarkastetaan ennakollisesti oikeuskanslerinvirastossa. Oikeuskansleri on läsnä nimitysasioita valtioneuvoston yleisistunnossa ja esittelyssä tasavallan presidentille ratkaistaessa. Lisäksi virkanimityksen lainmukaisuus voi tulla oikeuskanslerin jälkikäteen arvioitavaksi siitä tehdyn kantelun johdosta.  

Virkanimitysten osalta oikeuskanslerin tehtäviin ja toimivaltaan kuuluu arvioida, onko nimitysmenettely ollut oikeudellisesti moitteeton. Tähän kuuluu ensinnäkin sen arvioiminen, onko nimityspäätöstä valmisteltaessa ja tehtäessä otettu huomioon lainsäädännössä asetetut viran yleiset ja erityiset kelpoisuusvaatimukset. Myös siihen kiinnitetään huomiota, että nimitysmuistiossa on nimitysratkaisun kannalta merkitykselliset hakijoiden ansiot kuvattu oikein ja tasapuolisesti ja että nimitysmuistion viranhakijakohtainen pätevyysarviointi ja viranhakijoiden välinen ansiovertailu on tehty asianmukaisesti ottaen huomioon sekä lainsäädäntö että valtiovarainministeriön antamat ohjeet. Edelleen laillisuusvalvonnassa tarkastetaan se, että nimitysmuistion ansiovertailussa käytetään vain viran kelpoisuusvaatimuksista, hakuilmoituksessa mainituista viran menestyksellisen hoitamisen muista edellytyksistä ja virkaan kuuluvista tehtävistä johdettavissa olevia perusteita.

Monesti – kuten tässäkin tapauksessa – hakijoiden joukossa voidaan todeta olevan useita oikeudellisesti mahdollisia ehdokkaita. Oikeuskanslerin tehtävänä ei ole osallistua sen arvioimiseen, kenet näistä tulisi valita. Tämä on nimittäjän tehtävä.

Sisäasiainministeriön kansliapäällikön virkanimitys

Ministeriön kansliapäälliköllä on kelpoisuusvaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Sisäasiainministeriön kansliapäälliköllä on kelpoisuusvaatimuksena lisäksi perehtyneisyys hallintotehtäviin. Sisäasiainministeriön kansliapäällikön viran hakuilmoituksen mukaan viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää kelpoisuusvaatimusten täyttymisen lisäksi hyvää yhteistyökykyä, vuorovaikutus- ja organisointitaitoa, tuloshakuisuutta, kykyä toimia laaja-alaisessa ja nopeatempoisessa toimintaympäristössä sekä englannin kielen taitoa.

Sisäasiainministeriön kansliapäällikön nimitystä koskeva asia esiteltiin sisäasiainministeriöstä valtioneuvoston yleisistunnolle, joka yksimieleisesti päätti esityksen mukaisesti.  Sisäasiainministeriössä laaditussa nimitysmuistiossa kuvattiin nimitysesityksen valmistelua muun muassa seuraavasti:

Virkaan ilmoittautui määräaikaan mennessä 21 henkilöä, joista kymmenen katsottiin täyttävän viran säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista haastatteluun kutsuttiin ne kuusi henkilöä, joilla asiakirjojen perusteella arvioitiin olevan parhaat edellytykset kansliapäällikön virkaan erityisesti viran tehtäväalaan liittyvän monipuolisen perehtyneisyyden sekä laaja-alaisen johtamiskokemuksen perusteella. Kaikilla haastatelluilla voitiin arvioida olevan tehtävän hoidon kannalta vahvuuksia, jotka painottuivat eri tavoin. Kokonaisuutena arvioiden vertailtaessa haastateltujen ansioita erityisesti viran kelpoisuusvaatimuksissa olevan tehtävän edellyttämän monipuolisen kokemuksen sekä käytännössä osoitetun johtamistaidon ja johtamiskokemuksen näkökulmasta nousi esille neljä hakijaa. Heistä pyydettiin henkilöstöresurssien kehittämiseen erikoistuneen yrityksen suorittama henkilöarvio, jossa painotettiin tehtävän vaatimuksia.

Huomioon ottaen kansliapäällikön keskeinen asema ministeriön ja koko hallinnonalan toiminnan johtamisessa, voitiin nimitetyksi tulleella henkilöllä katsoa olevan neljän laadukkaan kärkihakijan ryhmästä parhaimmat valmiudet kansliapäällikön tehtävään. Keskeisenä etuna muihin nähden oli pidettävä hänen kokonaisvaltaista johtamisosaamistaan sekä laaja-alaisempaa johtamiskokemustaan. Hän on osoittanut omaavansa sellaista kokemusta ja johtajaominaisuuksia, joita kansliapäälliköltä ministeriön toiminnan ylimpänä virkamiesjohtajana edellytetään. Hänellä on myös tehtävään ilmoittautuneista laaja-alaisin ja syvällisin perehtyneisyys viran kelpoisuusvaatimuksissa säädettyihin hallintotehtäviin sekä kokemus ministeriön johtotason tehtävistä valtioneuvoston osana. Hänen kokemuksensa valtioneuvostotason ylemmistä johtamistehtävistä on olennaisesti muita loppuvertailussa olleita hakijoita vahvempi.

Nimitetyksi tuleen henkilön kokemus sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminnallisista tehtävistä on sinänsä loppuvertailussa olleita hakijoita vähäisempi. Kyseinen seikka ei kuitenkaan nimitysperusteiden vertailussa muodostunut ratkaisevaksi, koska kansliapäällikön tehtävässä painotetaan laajan hallinnonalan strategista johtamista ja siihen liittyvää kehittämistoimintaa. Viimeksi mainittujen seikkojen osalta nimitetyksi tulleella henkilöllä on useamman organisaation palveluksesta ylemmän tason tehtävissä hankittua kokemusta ja näyttöä menestyksellisestä toiminnasta. Lisäksi hänen vastuullaan on valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtajana ollut nyt täytettävänä olleeseen virkaan rinnastettavia tehtäviä (muun muassa valtion konserniohjauspalveluiden ohjausvastuu ja valtiovarainministeriön hallinnonalan tulosohjaus), jotka osin vastaavat ja tukevat nyt täytettävänä olleen viran tehtäviä.

Myös haastatteluiden ja niistä muodostuneita näkemyksiä tukevien henkilöarviointien perusteella nimitetyksi tullut henkilö on tuloshakuinen, kehittämisorientoitunut ja vankka muutosjohtaja. Edellä esitetyn perusteella hänen voitiin katsoa omaavan nimitysperusteiden kokonaisharkinnan perusteella parhaat edellytykset sisäasiainministeriön kansliapäällikön viran menestykselliseen hoitamiseen.        

Oikeuskanslerin ratkaisu

Nimittäjällä on oikeudellisten rajojen puitteissa harkintavaltaa muun muassa sen suhteen, miten virkaan kuuluvien tehtävien asettamia vaatimuksia ja hakijoiden ansioita painotetaan. Tämä koskee myös hakijoiden koulutuksen, työkokemuksen ja kyseiseen hallinnonalaan perehtyneisyyden keskinäistä painotusta hakijoita vertailtaessa. On huomattava, että valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 2 kohdan 1.6.2011 lukien voimaan tulleella muutoksella korvattiin kansliapäällikön aikaisempi perehtyneisyyttä hallinnonalan toimintaan koskeva kelpoisuusvaatimus tehtävän edellyttämää monipuolista kokemusta koskevalla kelpoisuusvaatimuksella.

Oikeuskanslerinvirastossa suoritetussa ennakollisessa tarkastuksessa tai valtioneuvoston yleisistunnossa ei tullut eikä jälkikäteenkään ollut tullut esiin sellaista, jonka perusteella oikeuskanslerilla olisi ollut oikeudellisia perusteita epäillä valtioneuvoston ylittäneen lainsäädännön asettaman harkintavallan rajat tai menetelleen muutoin lainvastaisesti sisäasiainministeriön kansliapäällikön virkaa täytettäessä. 

Kantelut eivät antaneet aihetta oikeuskanslerin toimenpiteisiin.