Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen viranomaisen sisällä

Seurakunnan kirkkoherra oli pyytänyt talouspäälliköltä yksityiskohtaista palkkalaskelmaa useammalta kuukaudelta. Talouspäällikkö oli lähettänyt kirkkoherran pyytämät tiedot kirkkoherran lisäksi kuudelle kirkkoneuvoston jäsenelle sekä kahdelle hiippakunnan tuomiokapitulin edustajalle. Antamansa selvityksen mukaan talouspäällikkö oli lähettänyt selvityksen palkoista mainituille vastaanottajille ennakkotietona. Kirkkoherran palkka-asia ei ollut ollut vireillä seurakunnan hallinnossa.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, toisin kuin tuomiokapituli oli lausunnossaan katsonut, että asiassa ei ollut kyse siitä, oliko tiedon vastaanottajalla ollut julkisuuslain 22 §:n 2 momentin mukaisen ei-sivullisen roolissa oikeus tiedon vastaanottamiseen vaan siitä, oliko salassa pidettävän tiedon lähettäjällä ollut julkisuuslain mukainen perusteltu syy salassapitovelvoitteesta poikkeamiseen, etenkin kun tieto oli lähetetty sitä erikseen pyytämättä.

Asiassa käsillä olleilla julkisuuslain salassapitoa koskevilla säännöksillä turvataan perustuslain 10 §:n mukaista yksityiselämän suojaa. Apulaisoikeuskansleri piti perusteltuna oikeuskirjallisuudessa otettua kantaa siitä, että viranomaisen sisällä voidaan välittää myös salassa pidettäviä tietoja analogisesti samoja perusteita noudattaen kuin erillisten viranomaisten välisissä suhteissa. Kun asiassa ei ollut ollut käsillä julkisuuslain 29 §:n mukaisia edellytyksiä salassa pidettävän tiedon antamisesta toiselle viranomaiselle, ei talouspäällikön menettely ollut ollut asianmukaista. Kirkkoherran kohtaamaa oikeudenloukkausta rajoitti kuitenkin julkisuuslain 23 §:ssä viranomaisen palveluksessa olevalle sekä luottamustehtävää hoitavalle säädetty vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto. Apulaisoikeuskansleri saattoi käsityksensä hiippakunnan tuomiokapitulin tietoon ja kiinnitti samalla huomiota julkisuuslain 6 luvun salassapitovelvoitteiden ja 7 luvun salassapidosta poikkeamisen ja lakkaamisen noudattamiseen.