Sakkomenettelyn laajentaminen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen antoi oikeusministeriölle lausunnon työryhmän mietinnöstä, jossa ehdotetaan 1.12.2016 voimaan tulleen sakkomenettelylain soveltamisalan laajentamista. Soveltamisala ulotettaisiin rikkomusten lisäksi niitä ankarammin rangaistaviin rikoksiin, ja menettelyn edellytyksenä olevaan epäillyn suostumukseen liittyviä vaatimuksia karsittaisiin. Sakkomenettelyssä on kysymys tietynlaisten rikosasioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta tuomioistuimen ulkopuolella. Sakkomenettelyssä ratkaisuvalta on poliisilla, tietyillä muilla valvontaviranomaisilla tai syyttäjällä.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mielestä sakkomenettelyn soveltamisalan laajentaminen lähestyy tuomiovallan ydinaluetta. Vastaisuudessa sakkomenettelyssä käsiteltäisiin rikkomusten lisäksi merkittävä osa rikoksista, ja samalla sakkomenettelyssä määrättäisiin nykyistä kovempia, sakotetun taloudellisen kantokyvyn kannalta tuntuvia sakkorangaistuksia. Mietinnössä arvioidaan, että sakkomenettelyn laajentaminen siirtäisi vuositasolla noin 10 000 asiaa tuomioistuimista sakkomenettelyyn, joten kyseessä ei siksikään olisi vähämerkityksinen muutos. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan on kuitenkin perustuslakivaliokunnan tehtävä arvioida, kajotaanko ehdotuksella tuomiovallan ydinalueeseen.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen ei nähnyt ainakaan yksiselitteistä perustetta torjua ehdotusta epäillyn suostumuksen edellytysten keventämisestä, koska muutoksenhakuoikeutta esitetään samalla laajennettavaksi. Apulaisoikeuskanslerin sijainen kuitenkin painotti, että muutoksenhakumahdollisuuden tulee olla tosiasiallinen. Hänen mukaansa ehdotus ei tältä kannalta ole täysin ongelmaton.

Mietinnössä ehdotetaan myös, että ajokieltoseuraamusten määrääminen keskitettäisiin poliisille. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että tilastojen mukaan tuomioistuimen määräämänä seuraamuksena ajokielto on ollut varsin ankara. Ehdotetusta toimivallan keskittämisestä poliisille seuraisi, että poliisi voisi vastaisuudessa määrätä ajokieltoja, jotka olisivat nykyiseen verrattuna kestoltaan moninkertaisia. Muutos olisi apulaisoikeuskanslerin sijaisen mielestä merkityksellinen, koska ajokiellon vaikutus yksilön elämään on usein hänen saamansa rangaistuksen vaikutuksia suurempi.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että asia on muiltakin osin jätettävä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.