Saamelaiskäräjälain muuttaminen

Apulaisoikeuskansleri antoi lausunnon saamelaiskäräjälakitoimikunnan esityksestä saamelaiskäräjälain muuttamiseksi.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että ehdotettu säännös oikeudesta tulla merkityksi vaaliluetteloon vastaa pitkälti Ruotsissa ja Norjassa voimassa olevia vastaavia säännöksiä sekä pohjoismaisessa saamelaissopimuksessa käytettäviä kriteereitä. Ehdotus poikkeaa kuitenkin niistä siltä osin, että niiden mukaan ratkaisevaa on se, onko saame ollut kotikieli, eikä se, onko se ollut ensimmäinen opittu kieli. Tätä poikkeamista ei ehdotuksessa kuitenkaan perustella tarkemmin.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan saamelaisen määritelmän rajaaminen äänioikeuteen selkeyttää nykyistä tilannetta, mutta määritelmää koskeva ongelma jää ratkaisematta ja oikeudellinen epävarmuus jatkuu. Esityksen perusteluissa ei tarkemmin kerrota, missä ja milloin saamelaisille alkuperäiskansana kuuluvista oikeuksista ja niiden kehittämisestä tullaan säätämään.

Ehdotuksen mukaan lain sääntelyä viranomaisten velvollisuudesta neuvotella saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksiin vaikuttavista toimenpiteistä muutettaisiin siten, että viranomaisten ja saamelaiskäräjien yhteistyötä painotettaisiin aiempaa enemmän. Ehdotetun pykälän sanamuodosta ei kuitenkaan ilmene tarkoitus siitä, että kyse olisi ennen kaikkea etukäteen saatavasta suostumuksesta tai yhteisymmärryksestä. Saamelaiskäräjillä tulee olla todellinen mahdollisuus vaikuttaa asioihin, joten neuvottelujen lähtökohtana tulee olla aito pyrkimys suostumukseen tai yhteisymmärrykseen. Ehdotetulla pykälämuotoilulla neuvotteluvelvoite ei vahvistu. Pykälän sanamuotoa tulee apulaisoikeuskanslerin mukaan vielä korjata ja ehdotettavasta velvoitteesta tulee lakiehdotuksen perustelujen täsmentämisen lisäksi säätää yksityiskohtaisemmin ja täsmällisemmin myös suoraan lakitekstissä.

Vaaliluetteloa koskevaan oikaisulautakunnan päätökseen saisi ehdotuksen mukaan hakea muutosta valittamalla suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vaalien tuloksen vahvistamista koskevaan päätökseen saisi sen sijaan hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen ja valitusluvalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ehdotuksen perusteluista ei ilmene, mistä tämä valitusteiden eroavaisuus johtuu, vaikka kummassakin on kyse vaaleihin läheisesti liittyvistä kiireellisistä seikoista. Asianomaisissa säännöksissä oleva viittaus hallintolainkäyttölakiin ei tuo esille tätä valitusteiden eroavaisuutta.