Poliisin menettely esitutkintapöytäkirjan luovuttamisessa

Kantelijaa oli kuultu asianomistajana epäiltyä pahoinpitelyä ja raiskausta koskeneessa esitutkinnassa. Esitutkintapöytäkirja sisälsi häntä koskevia yksityiselämään liittyviä arkaluonteisia tietoja, jotka julkisuuslain mukaan olivat salassa pidettäviä. Esitutkintapöytäkirjaan ei kuitenkaan ollut tehty sen valmistuttua salassapitomerkintää. Myöhemmin esitutkintapöytäkirjan jäljennös kokonaisuudessaan oli luovutettu kantelijan vastapuolta toiseen asiaan liittyneessä oikeudenkäynnissä avustaneelle lakimiehelle. Tuossa vaiheessa syyttäjä oli tehnyt epäiltyä pahoinpitelyä ja raiskausta koskevassa asiassa syyttämättäjättämispäätöksen, jolloin esitutkintapöytäkirjaa oli ilmeisesti tästä syystä pidetty julkisena salassapitomerkinnän puuttuessa. Myöhemmin esitutkintapöytäkirjaan oli tehty salassapitomerkintä koskien koko pöytäkirjaa.

Asian selvittämisen yhteydessä kävi lisäksi ilmi, että esitutkintapöytäkirjan tilannutta lakimiestä oli virheellisesti pidetty rikosasian asianosaisen avustajana. Asiassa ei ollut jälkikäteen selvitettävissä, mitä tietoja tilaajalta oli tilauksen vastaanottamisen yhteydessä kysytty.

Apulaisoikeuskansleri antoi julkisuuslain vastaisesta menettelystä huomautuksen jutussa tutkinnanjohtajan toimineelle rikosylikonstaapelille, jonka tehtäviin kuului poliisilaitoksen työjärjestyksen mukaan huolehtia asiakirjahallintoon sekä viranomaistoiminnan julkisuuteen liittyvien säädösten täytäntöönpanosta, noudattamisesta ja valvonnasta. Poliisilaitoksen selvityksen mukaan se oli muuttanut asiakirjajulkisuuteen liittyviä käytäntöjä ja ottanut asiaan huomioon henkilöstön koulutuksessa. Tästä syystä apulaisoikeuskansleri katsoi muutoin riittäväksi kiinnittää poliisilaitoksen huomiota huolellisuuteen salassapitomerkintöjen tekemisessä.