Poliisikuulusteluun kutsumisen määräajan asianmukaisuus

Kantelija oli tehnyt asianomistajana rikosilmoituksen 17.7.2012. Poliisi oli tiistaina 24.7.2012 lähettänyt hänelle postitse kutsun kuulusteluun, jonka ajankohta oli ollut maanantaina 30.7.2012 kello 9.00. Kun kantelija ei ollut saapunut kuulusteluun kutsuun merkittynä ajankohtana, eikä ottanut puhelimitse yhteyttä uuden ajan sopimiseksi, poliisi oli etsintäkuuluttanut hänet.

Apulaisoikeuskansleri totesi ensinnäkin, että poliisikuulusteluun kutsun tehnyt poliisimies olisi voinut poliisikuulusteluun kutsutun asianomistaja-aseman, rikosilmoituksesta ilmenneen rikoksen laadun ja muiden poliisin käytettävissä olleiden tietojen perusteella tehdä poliisin perusvalmiuksiin kuuluvia päätelmiä tutkittavaksi saatetun rikosasian vakavuusasteesta ja kiireellisyydestä yleiseltä kannalta samoin kuin rikosasiakohtaiselta kannalta. Niiden perusteella ja lisäksi huomioon ottaen rikosilmoituksen jättöaika loma-aikaan heinäkuussa, ao. poliisimies olisi voinut heti todeta, että asiassa ei ollut ilmennyt mitään sellaista, minkä takia postitse lähetettyyn kutsuun perustunut asianomistajan kuulustelu olisi tullut määrätä suoritettavaksi jo kolmen päivän jälkeen kutsun lähettämisestä. Toiseksi apulaisoikeuskansleri totesi, että saman poliisimiehen myöhemmin poliisin ao. tietojärjestelmään tekemä etsintäkuulutus on ollut tutkittavaksi saatetun rikosasian laadun, vakavuuden ja erityisesti tutkinnan kiireellisyysasteen sekä poliisikuulusteluun kutsutun asianomistaja-aseman huomioon ottaen tarpeeton. Molemmat toimenpiteet osoittivat poliisilta ammatillisesti huonoa harkintaa.

Ratkaisussaan apulaisoikeuskansleri viittasi tapahtuma-aikaan voimassa olleen poliisilain 2 §:n 2 momenttiin (nykyään 1 luvun 3 ja 4 §), jonka mukaan poliisin toimenpiteet on suoritettava aiheuttamatta suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. Lisäksi toimenpiteiden on oltava perusteltuja suhteessa tehtävän tärkeyteen ja kiireellisyyteen sekä tilanteen kokonaisarviointiin vaikuttaviin seikkoihin. Myös poliisin henkilöstösupistusten aiheuttamissa paineissa on pidettävä entistä tärkeämpänä, että poliisin kaikessa toiminnassa pyritään välttämään toimia, joilla ei ole tekemistä tuloksellisen ja vaikuttavan poliisitoiminnan kanssa ja jotka eivät edistä poliisin keskeisimpien päämäärien ja tehtävien toteutumista. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti vanhemman konstaapelin huomiota poliisilaissa tarkoitetun suhteellisuusperiaatteen ja vähimmän haitan periaatteen noudattamisen tärkeyteen omassa virkatoiminnassaan.