Perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentaminen

Hallituksen esityksellä tiukennettaisiin hoitoon pääsyn määräaikoja. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa kiireettömään tutkimukseen tai hoitoon pääsyn määräaika lyhenisi kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään siitä, kun on tehty arvio hoidon tarpeesta. Seitsemän vuorokauden määräaika koskisi hoitotapahtumia, jotka liittyvät sairastumiseen, vammaan, pitkäaikaissairauden vaikeutumiseen, uusien oireiden esilletuloon tai toimintakyvyn alenemiseen. Laissa säädettäisiin myös hoitoon pääsystä silloin, kun palvelu ei ole tämän määräajan piirissä. Tuolloin määräaika olisi kolme kuukautta. Suun terveydenhuollossa kiireettömään hoitoon pääsyn määräaika lyhenisi kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.

Oikeuskansleri piti esityksessä ehdotettuja muutoksia kannatettavina. Lausuntopyynnön mukaan perusterveydenhuollon saatavuus on ollut vuosia yksi Suomen terveydenhuoltojärjestelmän suurimpia haasteita. Hoitoon pääsyn odotusajat sekä voimassa olevan lainsäädännön määräajat ovat kansainvälisesti verrattuna varsin pitkät. Ehdotetut muutokset ovat tähän nähden erittäin tarpeellisia. Hoitoon pääsyn määräaikojen lyhentämisellä voidaan lausunnon mukaan varmistaa hoidon saatavuutta ja lisätä potilaiden yhdenvertaisuutta muun muassa alueellisesti ja eri potilasryhmien välillä. Oikeuskansleri kiinnitti erityisesti huomiota mielenterveyspalvelujen saatavuuteen.

Esitysluonnoksessa on todettu, että terveydenhuollon ammattihenkilöiden saatavuuden haasteista johtuen voi olla epätodennäköistä, että arviossa olevat henkilöstölisäykset olisi mahdollista täysimääräisesti toteuttaa yksinomaan uutta henkilöstöä rekrytoimalla. Henkilöstön rekrytoinnin lisäksi lisähenkilöstötarpeeseen on vastattava muuttamalla pysyvästi perusterveydenhuollon toimintatapoja sekä kehittämällä digitaalisia palveluja. Henkilöstön saatavuutta koskevan riskin vuoksi oikeuskansleri piti erittäin tärkeänä, että uudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, kuinka henkilöstön riittävyys voidaan turvata, jotta esityksen vaikutukset voivat käytännössä toteutua.

Lausunnon mukaan yleensäkin ehdotuksen tavoitteiden saavuttaminen ja siten perustuslain 19 §:n 3 momentissa sekä useissa Suomea velvoittavassa kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa tarkoitetun oikeuden riittäviin terveyspalveluihin toteutuminen edellyttää sitä, että määräaikojen toteutumisen edellytyksenä oleviin rakenteellisiin seikkoihin kiinnitetään jatkuvasti ja systemaattisesti huomiota. Esitysluonnoksen kansainvälisessä vertailussa muun muassa tuodaan esille, että hoidon määräaikoja koskevaan sääntelyyn liittyy usein myös sanktioita, valvontaa ja kannustimia koskevia säännöksiä ja järjestelyitä. Oikeuskansleri kiinnitti näiden toteuttamiseen ja seurantaan erityistä huomiota.

Oikeuskansleri totesi lausunnossaan, että esitysluonnoksen säätämisjärjestysperusteluissa viitataan lausuntokierroksen perusteella täydentyvään vaikutusarviointiin. Hyvinvointialueisiin sovellettavaa rahoitusperiaatetta selostetaan asianmukaisesti säätämisjärjestysperusteluiden luonnoksessa. Rahoitusperiaatteen tulee toteutua viime kädessä jokaisen hyvinvointialueen ja niiden tehtäviä hoitavan Helsingin kaupungin tasolla. Vaikutusarvioinnin täydentymisen perusteella lienee tarpeellista vielä myös jatkovalmistelussa täsmentää säätämisjärjestysperusteluita siten, että rahoitusperiaatteen toteutuminen ja oikeudelliset ja käytännön edellytykset toteuttaa ehdotettu lainsäädäntö on riittävästi todennettu kaikkien järjestämisvastuullisten osalta.

Lausunnossa on viitattu siihen, että yhteydensaantia terveyskeskukseen ja terveyspalveluihin pääsyä koskevat ongelmat ovat esillä oikeuskanslerille tehdyissä kanteluissa.  Ehdotuksen mukaan nykyisestä poiketen potilaan hoidon tarpeen arvio tulee tehdä potilaan ensimmäisen yhteydenoton yhteydessä. Tähän nähden kanteluissa esille tuodut ongelmat pelkästään yhteydensaannissa terveyskeskukseen ovat huolestuttavia. Uudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa tulisi lausunnon mukaan kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten potilaan yhteydensaanti terveyskeskukseen ja hoidon tarpeen arviointi olisi järjestettävissä nopeaksi ja sujuvaksi.