Oleskelulupahakemuksen käsittelyn viipyminen Maahanmuuttovirastossa

Apulaisoikeuskanslerin mukaan Maahanmuuttoviraston olisi pitänyt ottaa käsittelyyn työntekijän oleskelulupaa koskeva hakemus pian työ- ja elinkeinotoimiston tekemän kielteisen osapäätöksen jälkeen. Maahanmuuttoviraston olisi pitänyt arvioida, onko hakemusta tarpeen täydentää, hankkia asiaan lisäselvitystä vai olisiko hakemus voitu ratkaista. 

Kantelija oli hakenut työntekijän oleskelulupaa lokakuussa 2017. Työ- ja elinkeinotoimisto oli tehnyt kielteisen osapäätöksen marraskuussa. Kantelijan hakemus oli tämän jälkeen odottanut käsittelyä Maahanmuuttoviraston työjonossa, kunnes virasto oli toukokuun lopussa 2018 pyytänyt kantelijalta hakemuksen täydentämistä ja vastinetta poliisin karkottamisesitykseen. 

Syyskuussa 2018 kantelija oli hakenut kolmannen kerran Suomesta kansainvälistä suojelua, jolloin oleskelulupahakemus siirrettiin yhdessä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen kanssa Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikköön käsiteltäväksi. Maahanmuuttovirasto teki kantelijan asiassa päätöksen marraskuussa 2018 ja se annettiin tiedoksi seuraavassa kuussa. Maahanmuuttovirasto perusteli viivettä oleskelulupahakemuksen käsittelyssä viraston ruuhkautuneella työtilanteella. 

Maahanmuuttovirastolla ei ollut käytettävissään missään vaiheessa asianmukaisesti täytettyä työntekijän oleskelulupahakemusta liitteineen, kun hakemuksesta jäi täydennyspyynnön jälkeenkin puuttumaan kantelijan passi tai selvitys siitä, ettei hän voi saada passia tai muuta matkustusasiakirjaa kotimaansa viranomaisilta. Apulaisoikeuskanslerin mukaan tästä syystä asiassa ei voitu todeta laissa säädetyn enimmäiskäsittelyn ylitystä. Joka tapauksessa asia olisi pitänyt käsitellä ilman aiheetonta viivästystä. Hakemuksen viivytyksetöntä arviointia olisi lisäksi puoltanut se, että Maahanmuuttovirastolla ei ilmoituksensa mukaan ole toimivaltuuksia myöntää oleskelulupaa kielteisen osapäätöksen jälkeen. 

Apulaisoikeuskansleri viittasi päätöksessään 10.5.2019 Maahanmuuttovirastolle esittämäänsä pyyntöön ilmoittaa 10.11.2019 mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt, jotta muun muassa säädettyjen määräaikojen ylitykset voidaan jatkossa välttää. Apulaisoikeuskansleri pyysi samassa yhteydessä virastoa selvittämään yleisemminkin niitä toimenpiteitä, joilla se pyrkii jatkossa varmistamaan hakemusten viivytyksettömän käsittelyn.