Oikeuskanslerin lausunto vuoden 2021 kuntavaalien järjestämiseen koronapandemian aikana liittyvistä riskeistä

Oikeuskansleri antoi pyynnöstä lausunnon oikeusministeriölle kuntavaalien järjestämiseen koronapandemian aikana liittyvistä riskeistä. Lausuntopyynnön mukaisesti lausunnossa keskityttiin kysymyksiin, mitkä ovat keskeiset riskit kuntavaalien järjestämisessä koronatilanteessa huhtikuussa 2021 ja sisältyykö tilanteeseen oikeudellisia riskejä, jotka voisivat johtaa vaalien uusimiseen. Lausuntopyynnön taustana oli käytettävissä sittemmin julkaistut kaksi oikeustieteellistä asiantuntija-arviota ja oikeusministeriön muistioluonnos 2.3.2021, jossa ei ollut vielä toimenpide-esitystä. Oikeuskansleri ei ottanut kantaa vaalien siirtämiseen. THL:n lausunto ei ole ollut oikeuskanslerin lausuntoa annettaessa vielä käytettävissä.

Oikeuskanslerin lausunnossa todetaan, että ylimmällä laillisuusvalvojalla ei ole vaaliasiantuntijaviranomaisia ja terveysviranomaisia parempia edellytyksiä vaalien käytännön toimittamiseen liittyvään riskiarviointiin.

Perustuslain 2 §:n 1 ja 2 momentit turvaavat yleisen kansanvaltaisuusperiaatteen, ja perustuslain 121 § kunnallisen itsehallinnon ja siihen sisältyvän kansanvaltaisen päätöksenteon. Perustuslain 14 §:n 3 momentti turvaa äänioikeuden kunnallisvaaleissa jokaiselle Suomen kansalaiselle ja maassa vakinaisesti asuvalle ulkomaalaiselle, joka on täyttänyt 18 vuotta. Jos epidemiaoloissa suurehkolle joukolle äänioikeutettuja ei kyetä julkisen vallan toimesta järjestämään lainkaan äänestysmahdollisuutta, on mielestäni kyse merkittävästä perusoikeusrajoituksesta, oikeudellisessa arviossa tosiasiassa perusoikeuden ydinsisältöön puuttumisesta. Oikeusministeriön muistion mukaan karanteenissa oleville äänestysmahdollisuus näyttäisi olevan järjestettävissä käytännön terveysturvallisuustoimenpiteillä, mutta eristettyjen covid-19 –tautipotilaiden kohdalla tämä ei näytä lainkaan selvältä. Jos äänestysmahdollisuutta ei näille viranomaisten pakkotoimin eristetyille henkilöille kyetä järjestämään ja jos eristykseen määrättyjen äänioikeutettujen joukko muodostuu suurehkoksi, arvioin tämän jossain määrin ongelmalliseksi äänioikeuden yhtäläisyyden ja vaalien legitimiteetin kannalta. Tällaisen äänioikeuden rajoituksen oikeasuhtaisuus ja välttämättömyys edellyttää huolellista ja luotettavaa punnintaa. Oikeudellinen lähtökohta on, että kaikki eivät pääse äänestämään sairauden tai vastaavan esteen johdosta eikä se vielä sinänsä horjuta vaalien hyväksyttävyyttä.

Riskienhallinnassa on tarpeen avoimesti varautua erilaisiin skenaarioihin, joiden perustana ovat epidemiologiset arviot. Äärimmäinen riski olisi, että osassa maata on ennakkoäänestyksen tai vaalipäivänä voimassa perustuslain 23 §:n tai valmiuslain 118 §:n perusteella asetettuja liikkumisrajoituksia. Vaalivalmisteluissa on perusteltua arvioida tämän hyvin epätoivottavan mutta mahdollisen tilanteen vaikutus yhtäläiseen äänioikeuden käyttämiseen ja vaalilain mukaisten vaalijärjestelyiden toteuttamiseen. Samoin on arvioitava vaaleja edeltävän ajan tilanteen vaikutuksia vaalikampanjaan. Lausunnossa lisäksi tarkastellaan vaalien uusimisen riskiä oikeuskäytännön valossa.