Oikeuskansleri Tuomas Pöystin puhe Nuoret Juristit ry:n / Unga Jurister rf:n -juhlagaalassa

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti piti juhlapuheen Nuoret Juristit ry:n / Unga Jurister rf:n juhlagaalassa 28.1.2023 Helsingin musiikkitalolla. Puheessa oikeuskansleri käsittelee nuorten juristien järjestötoimintaa sekä tulevien sukupolvien oikeuksia ja vastuullista liiketoimintaa samoin kuin vuorovaikutusta juristien ammatissa.

Arvoisat nuoret juristit, ärade unga jurister, hyvät nuorenmieliset ja ikinuoret juristit,

Nuoret juristit samoin kuin nuorenmieliset juristit oikeuden ja oikeudenmukaisuuden tulevaisuus. Sitä olemme toivottavasti myös me keski-ikäiset sekä jo kokeneemmatkin oikeustieteen harjoittajat ja laintuntijat, jotka pikemminkin olemme ikinuoria juristeja. Nujun kevätpurjehduksella viihtymisen ja hauskan mallia 2000 –luvun alussa näyttivät usein yhdistyksen entiset puheenjohtajat ja aktiivit. Heitä me silloin oikeat nuoret joskus arvonimellä ikinuori kutsuimme. Ikinuorella tarkoitimme tuolloin hyvää asennetta: ikinuori on aina valmis oppimaan uutta, tuntemaan uusia ihmisiä, kehittämään itseään ja ajatteluaan sekä tekemään tämän niin, että samalla kaikilla voi olla tavattoman hauskaa. 

Minulle on suuri kunnia ja ilo valtioneuvoston oikeuskanslerin virkaroolissa ja yhdistyksen 2000-luvun alun puheenjohtajan roolissa onnitella Nuoret Juristit ry / Unga Jurister rf eli ystävien kesken Nujua näissä arvokkaissa tiloissa juhlavan pukuloiston säihkeessä niistä kymmenistä vuosista, joina yhdistys on sitten vuoden 1938 toiminut. Onnitella ja kiittää täytyy tietysti myös näistä juhlista. 

Olin 1990-luvulla oikkarina aktiivina ainejärjestössäni Artiklassa. Ainejärjestöhommat lopetettuani ja valmistuttuani muutin syntymäkaupungistani Rovaniemeltä etelään. Pääkaupunkiseudulle siirryttyäni olin kuin kotipalkisilta outoon maahan eksynyt poro. Nujun, silloin Nulan, aktiivit – taisipa olla tuleva vpj AA Otso Nykänen - soittivat ja pyysivät Etelä-Suomalaisen Osakunnan ESOn tiloihin pieneen tapaamiseen ja saunailtaan. Tarkoituksena värvätä ex-ainejärjestöaktiiveja Nujuun ja ehdolle Lakimiesliiton (nyt brändinimeltään Juristiliitto) valtuuskunnan vaaleihin. En tuntenut ketään etukäteen. Siitä se lähti: uusiin ihmisiin tutustuminen ja mukaan hauskalla tavalla parantamaan nuorten juristien asemaa sekä laajemmin Suomen oikeusjärjestelmää ja oikeudellista elämää. Koulutukseen ja elinikäiseen osaamisen kehittämiseen juristin eettisenä velvollisuutena, oikeutena työelämässä ja käytännön mahdollisuuksiin siinä kiinnitimme erityistä huomiota; samoin pidimme tärkeänä nuorten edustusta muun muassa julkisen sektorin valiokunnassa eli kaikilla foorumeilla, joissa saattoi vaikuttaa nuorten juristien asemaan ja kehitysmahdollisuuksiin. Sittemmin Nuju on menestynyt hyvin Juristiliiton valtuuskunnan vaaleissa kuin myös jatkanut perinteitä ja pitänyt huolta ammatillisesta yhteisöllisyydestä. 

Nujulla on hieno historia ja tärkeä tehtävä. On ollut ilo seurata, kuinka Nuju on ottanut asiakseen maailman muuttamisen rohkeasti katsomalla eteenpäin, tekemällä edunvalvontaa ja puuttumalla rakenteelliseen vääryyteen kuten moninaisuuden vieroksuntaan ja syrjintään sekä yhdistämällä asiaa viihteeseen. 

Viihde ei ole vieras oikeudelle. Oikeus ja oikeudellinen elämä voi olla hauskaa. Oikeudellisen elämän hauskat puolet tulevat esille niin vanhojen käräjäveijareiden kaskuissa ja modernin asianajon hetkissä. 

Oikeus on paitsi arvokasta niin kirjallisuudessa ja monessa muullakin elämän alalla foorumi, jonka kautta voidaan tarkastella niin monia arjen asioita sekä pohtia totuutta. Hauskasti tai tylsästi. Ranskalainen oikeustieteen professori Raphael Costa on kirjoittanut kirjan Joulupukin oikeudenkäynnistä. Siinä Pukki joutuu oikeuteen muun muassa porojensa näännyttämisestä ja tonttujen asettamisesta pakkotyön kaltaisiin olosuhteisiin. Lukija pääsee mukaan kansantuomioistuimeen pohtimaan, pitäisikö Pukki tuomita. Kirjan tarina on opettavainen. Tarkoitus on herättää suurta yleisöä siihen, että oikeus ei ole tylsää vaan tärkeää ja viihdyttävää.  Oikeuskulttuurissa, jossa oikeudellisen ratkaisun kirjoittamista muodollisesti loogisen syllogismin muotoon arvostetaan, onkin erityisen ymmärrettävää pyrkimys tuoda esille eläväisempää ja vähemmän tylsää oikeuden ulottuvuutta. Tässä Musiikkitalon tilassa ja illassa Nuorten juhlagaalassa tonttujen oikeusasema voi viitata nuorempien juristien työmarkkina-asemaan tai oikeudenmukaisen työelämän kysymyksiin ylipäänsä nykyisessä alustatalouden yhteiskunnassa. 

Yhteisöllisyys ja ihmisten vuorovaikutus voi olla myös viihteellisessä kanssakäymisessä parhaimmillaan. Se antaa voimaa eettisiin ja ammatillisiin töihin. 

Nuoret juristit ovat rohkeasti katsoneet tulevaisuuteen juristikunnan parhaita yhteisöllisiä arvoja kuten gaalajuhlat ja skandinaaviset juomalaulut säilyttäen. Se on tärkeä osa oikeuskulttuuriin kuuluvaa oikeusyhteisöä.

Oikeus rakentuu perinteelle ja historialle. Oikeus vakauttaa tänään yhteiskunnan ja turvaa nykyhetkessä ihmisten, yhteisöjen ja muiden oikeushenkilöiden oikeudet. Samalla oikeus kuitenkin katsoo kauas tulevaisuuteen. Laki ja oikeus ovat vahvimpia yhteiskunnan ohjauksen ja tulevaisuustyön välineitä. Meillä nykyihmisillä on oikeuksia mutta myös velvollisuuksia toisiamme ja myös tulevia sukupolvia kohtaan.

Kansainvälisessä poliittisessa ja oikeudellisessa keskustelussa puhutaan sukupolvien välisestä solidaarisuudesta. YK:ssa valmistellaan parhaillaan julistusta tulevien sukupolvien oikeuksista (ks. valtioneuvoston tulevaisuusselonteon VNS 16/2022 vp 2. osa, pdf). Euroopan unionin eurooppalaisen ilmastolain johdanto alkaa dramaattisella toteamuksella: Ilmastonmuutos uhkaa olemassaoloamme, ja se edellyttää, että unioni ja jäsenvaltiot nostavat tavoitetasoaan ja tehostavat ilmastotoimiaan. (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki)). Ilmastonmuutos on suurimpia murroksia ja haasteita yritystoiminnan oikeudellisten puitteiden näkökulmista. Ilmastonmuutoksen valtiosääntöisen tason oikeuden kannalta huomattava tärkeä yleinen periaate on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettu kestävän kehityksen oikeudellinen periaate. SEU 3 artikla yhdessä kunkin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen tai unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan toimivaltanormin kanssa määrittelee unionin toimivallan ja päämäärät, jotka ovat pohjana myös unionin oikeuden teleologiselle tulkinnalle ja vaikutuksia korostavalle tulkinnalle (effet utile –oppi). 

Kestävän kehityksen oikeudellisesta periaatteesta on muodostumassa yksi unionin oikeuden eri alat läpäisevistä periaatteista. Unionin valtiosääntöisen oikeuden ja lainsäädäntöpolitiikan tavoitteena on saada kestävä kehitys osaksi markkinataloutta ja sen pelisääntöjä. Tämän sääntelyn kautta ja yleisenä oikeusperiaatteena kestävä kehitys alkaa saada lisääntyvästi painoarvoa myös yksityisten välisissä suhteissa.

Euroopan unionin perusoikeusperuskirjan johdannossa todetaan, että perusoikeusperuskirjan mukaiset oikeudet tuovat mukanaan vastuuta ja velvollisuuksia sekä muita ihmisiä, että koko ihmiskuntaa ja tulevia sukupolvia kohtaan. Perusoikeusperuskirjan johdanto näin sisältää viittauksen perusoikeuksiin liittyvään yleiseen solidaarisuuteen. 

Perusoikeusperuskirjan useat artiklat sisältävät EU-oikeudellisen kestävän kehityksen periaatteen välityksellä myös tulevien sukupolvien oikeuksien ulottuvuuden. Resurssitehokkuus on olennainen osa Euroopan unionin kestävän kehityksen oikeudellista periaatetta. Sitä erityisesti ilmastotavoitteiden näkökulmasta koskevaa sääntelyä on esimerkiksi energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU, jota ehdotetaan muutettavaksi osana 55-valmiuspakettia. (COM (2021) 558 final – ks. myös valtioneuvoston kirjelmä U 48/2021 vp). Uudistetussa energiatehokkuusdirektiivissä olisi läpäisevänä periaatteena ja yleisenä energiapolitiikan ohjauksen periaatteena energiatehokkuus ensin –periaate. 

Euroopan unionin kestävän kehityksen oikeusperiaate on lisääntyvästi yritystoiminnan yhteiskuntavastuun perusta. Vastuullinen liiketoiminta on suuri mahdollisuus uudenlaiseen kasvuun, joka ei kuormita luontoa. Olemme jännittäneet sähköpörssiä mutta menossa olevan energiamurroksen taustalla on myös Suomelle suuria mahdollisuuksia uuteen ja koko maailman kannalta parempaan teollisuuteen ja työllisyyteen. Nyt tarvitaan niin yhteiskunnassa kuin oikeudessa uusia ajatuksia ja rohkeita visioita ja strategioita uudesta huomisesta. Niitä muotoilemaan tarvitaan myös tulevaisuuteen katsovia nuoria juristeja ja kaikkia muitakin. Tulevaisuuteen katsominen vaatii ikinuorta asennetta, avoimuutta uutta kohtaan samalla kun perinnettä pidetään arvossa.

Tulevien sukupolvien oikeudet ja meidän sukupolven velvollisuudet meidän jälkeen tulevia kohtaan tarkoittavat paluuta pohjoismaisen talonpoikaisen ajattelun juurille kestävyydestä: talo ja tila taikka kartano pitää pystyssä ja antaa jälkeemme paremmassa kunnossa kuin sen saimme. Tämä pätee niin jokaisen pieneen kotiin kuin Nuorten perustamisen ajankohtana esille olleisiin tuomarinkartanoihin. Ajatus konkretisoituu oikeudelliseksi vaateeksi ja velvollisuuksiksi esimerkiksi EU:n komission ehdotuksessa uudeksi Euroopan unionin pakkausjäteasetukseksi (COM(2022) 677 final) tai rakennusten elinkaaren ajan kestävyyden vaatimuksessa (ks. HE 139/2022 vp) tai lisääntyvässä lakiin ja yleisiin oikeusperiaatteisiin perustuvassa oikeudessa saada rikkinäinen tavara korjattua; meillä on alkaa lisääntyvästi olla oikeus vaatia järkevää kestävyyttä. 

Tulevien sukupolvien oikeudet ovat siten perus- ja ihmisoikeusjärjestelmään ja kansainvälisesti kehittyvään vastuuoikeuteen mutta myös ympäristöoikeuteen kuuluvia oikeuksia. Tulevien sukupolvien oikeudet suojaavat laajasti järjestelmätasolla ihmisarvoa, osallistumisen instituutioita ja omistusta ja elinkeinovapautta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää.  Kyse ei ole siis vain ympäristöstä tai luonnosta vaan yhteiskunnasta, taloudesta ja hyvästä elämästä. Jokainen juristi ammatillisesti toteuttaa tulevien sukupolvienkin oikeutta omassa roolissaan. Tulevien sukupolvien oikeudet ovat nopeasti kehittyvä oikeuksien kokonaisuus jota kannattaa opiskella. 

Elämme perin levottomia aikoja. Tulevien sukupolvien oikeuksiin viitataan YK:n perustana olevissa asiakirjoissa, YK:n peruskirjassa ja ihmisoikeuksien julistuksessa myös rauhan yhteydessä: tulevilla sukupolvilla olisi oikeus välttyä sodan kauhuilta. Mutta kansainvälinen järjestelmä natisee ja laajan sodan kauhut ovat jälleen Euroopassa. Rohkeutta on nyt kansainvälisen oikeuden puolustaminen ja siinä sinisilmäisyyden välttäminen maailmaa uudistavasta idealismista luopumatta.

Juristi ei ole hired gun, joka taistelee ja voittaa jutun sekä käärii rahat. Juristi on oikeuden periaatteiden ja oikeudenmukaisuuden eetoksen kantaja eri rooleissaan, ilmeissään, eleissään, vaatteissaankin. Silloinkin kun juristi työskentelee sangen teknisten ongelmien parissa; nuorempi juristi AA-toimistosta yrittää tavoittaa asiakasta, yrittää selittää maallikolle kannattaisiko riita sopia …heikkoina hetkinä voi vetää henkeä ja muistaa, että kukin meistä rooleissamme, vuorovaikutuksessamme ja pelkällä sanattomallakin olemisella edustamme yksin ja yhdessä toisten juristien kanssa oikeuden ja oikeudenmukaisuuden ideaa ja eetosta. Se on tärkeä osa juristina toimimista ja olemista.

Valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtäviin valtiollisena instituutiona kuuluu myös asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien riippumaton valvonta ja sillä tavoin yhden tärkeän osan oikeusvaltiota ja oikeuskulttuuria vähimmäisvaatimusten ylläpito. Asianajajan työ on sosiaalista, ihmisten kanssa tehtävää työtä. Suurin osa asianajajan työstä on asiakastyötä ja ongelmanratkaisua oikeussalin ulkopuolella. Työ on suuresti vuorovaikutuksellista. 

Asianajajien valvonnassa olen voinut havaita, että juuri tähän vuorovaikutuksellisuuteen ja oikeuden toteutumiseen vuorovaikutuksessa meidän kaikkien olisi syytä uhrata ajatusta ja energiaa enemmänkin. Oikeus toteutuu ja oikeus epäonnistuu vuorovaikutuksessa. Hyvässä vuorovaikutuksessa on rohkeutta torjua väärää ja oikaista syrjivät rakenteet.

Nuju ja muut juristiyhdistykset tekevät ansiokasta työtä vuorovaikutuksessa kohden tulevaa parempaa oikeudellista elämää ja oikeutta. Sitä voimme tänään myös juhlia ja nauttia hauskasta vuorovaikutuksesta. Ihmisellä on oikeus iloita yhdessä.