Oikeuskansleri Tuomas Pöysti: Hallitusohjelma laillisuusvalvonnan kohteena ja Suomen Pankin tiedoksi tullut kirje hallituksenmuodostajalle hallitusohjelmaa koskevasta neuvottelutuloksesta
Oikeuskanslerin kannanotto, valtioneuvoston yleisistunto 20.6.2023 kello 14:15
Suomen Pankin kirje 17.6.2023 hallituksenmuodostaja Petteri Orpolle (SP/2023/171) on toimitettu tiedoksi oikeuskanslerinvirastolle (oikeuskanslerinviraston diaarinumero OKV/1227/90/2023). Kirjeessä Suomen Pankki kiinnittää huomiota siihen, että eräät hallitusohjelman luvun 9.1. kirjaukset olisivat ristiriidassa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja Euroopan Keskuspankin (EKP) perussäännön mukaisen keskuspankkien riippumattomuuden ja laissa Suomen Pankista säädetyn Suomen Pankin riippumattomuuden kanssa.
Suomen Pankin kirjeen johdosta ja oma-aloitteisesti osana oikeuskanslerin tehtäväksi Suomen perustuslain 111 ja 112 §:ssä säädettyä valtioneuvoston päätöksenteon laillisuuden valvontaa valtioneuvoston yleisistunnossa on tarpeen arvioida, onko oikeuskanslerin perusteltua ja tarpeellista kiinnittää laillisuusseikkoihin huomiota valtioneuvoston päättäessä antaa hallitusohjelma perustuslain 62 §:n mukaisesti tiedonantona eduskunnalle.
Suomen Pankin kirjeessä viitattu hallitusohjelman kohta sen luvussa 9.1. on tulkinnanvaraisesti kirjoitettu. On mahdollinen Suomen Pankin tulkinta siitä, että hallitusohjelmalla pyritään suoraan tai siinä kerrotaan poliittinen aikomus siihen, että hallitus pyrkisi ohjeistamaan Suomen Pankin pääjohtajaa Euroopan keskuspankin EKP:n neuvostossa ja muita Euroopan keskuspankkijärjestelmä EKPJ:n johtoelinten jäseniä. Tällainen ohjeistaminen olisi ristiriidassa SEUT 130 artiklassa ja EKPJ:n perussäännössä, joka on perussopimuksen liite, määrätyn keskuspankin riippumattomuuden ja jäsenvaltioiden hallitusten velvollisuuden pidättäytyä antamasta EKP:lle ja kansallisille keskuspankeille ohjeita, kanssa. Samoin se olisi ristiriidassa Suomen kansallisen Suomen Pankkia koskevan lainsäädännön kanssa.
Mutta hallitusohjelma on poliittinen teksti ja sisältää lähinnä poliittisen aikomuksen ja poliittisia tavoitteita. Se ei ole sellaisenaan valtioneuvoston tai ministerin virkatoimi, joka kuuluisi oikeuskanslerin laillisuusvalvonnan piiriin. Oikeuskanslerin laillisuusvalvonta kohdistuu hallitusohjelmaa toteuttaviin valtioneuvoston ja ministereiden virkatoimiin. Demokratiassa perustuslakia ja lakia valvovan ylimmän laillisuusvalvojan kynnyksen puuttua poliittisiin teksteihin tulee olla demokratian itsensä suojaamiseksi hyvin korkea.
Toisaalta EKP ja Suomen Pankki ovat osaltaan sidotut unionin perussopimuksiin. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 125 artiklan ’’no bail out’’ -sääntö koskee myös keskuspankkeja, ja SEUT 123 artikla asettaa samansuuntaisen keskuspankkirahoituksen kiellon nimenomaisesti keskuspankeille. SEUT 127 artikla velvoittaa EKPJ:n noudattamaan SEUT 119 artiklan periaatteita. Sinänsä monitulkintainen ’’no bail out” –sääntö, keskuspankkirahoituksen kielto sekä SEUT 119 artiklassa periaatteina todetut terve julkistalous ja terve rahatalous ja käsitykseni mukaan niiden mukainen riskien jako unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä sekä riskienhallinta ovat myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisia periaatteita. Huomion kiinnittäminen niiden merkitykseen unionin toiminnassa ja sen kehittämisessä eivät ole ristiriidassa unionin oikeuden kanssa. Jäsenvaltion hallitus voi lisäksi vaatia unionin oikeuden noudattamista, ja jäsenvaltion hallituksella on myös oikeus nostaa kanne EU-tuomioistuimessa EKP:n toimenpiteistä. Käsitykseni mukaan pääministeri Petteri Orpon ja hänen esikuntansa mukaan hallitusohjelmassa on kyse siitä, että tämä edellä mainitsemani jäsenvaltion oikeus ja poliittinen tavoite ”no bail out” -periaatteen ja sen mukaisen riskinjaon ja riskienhallinnan soveltamisesta ilmaistaan. Tämä tarkoitus taas ei ole vastoin unionin oikeutta. Se ei ole kielletty ohje tai muu vaikuttamisyritys EKPJ:n toimielimiin tai kansalliseen keskuspankkiin nähden.
Näin ollen ja edellä mainituilla perusteilla oikeuskanslerin laillisuusvalvonnassa pidämme hallitusohjelman kirjauksia poliittisena tekstinä emmekä lähde siihen puuttumaan oikeuskanslerin suorittamassa valtioneuvoston esittelylistojen listatarkastuksessa tai siitä pyytämään lisäselvitystä valtioneuvoston päättäessä 20.6.2023 yleisistunnossaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman antamisesta tiedonantona eduskunnalle. Jos aihetta sattuisi tulevaisuudessa syntymään, niin oikeuskanslerin laillisuusvalvonnassa sitten puututaan mahdolliseen lainvastaiseen valtioneuvoston tai sen jäsenen virkatoimeen tai ristiriitaan unionin oikeuden kanssa valtioneuvostossa tehtävässä päätöksessä. Suomen Pankin kirjeessä esille nostettu asia ei siten tässä vaiheessa anna aihetta oikeuskanslerin toimenpiteisiin laillisuusvalvojana, ja kirjeen asia OKV/1227/90/2023 päätetään oikeuskanslerinvirastossa ad acta. Asia on valmisteltu valtioneuvoston ylimääräisen yleisistunnon 20.6.2023 (pääministeri Petteri Orpon hallituksen järjestäytymisistunto) esittelylistojen listatarkastuksen yhteydessä, ratkaisijana oikeuskansleri Tuomas Pöysti, listatarkastuksessa esittelijäneuvos Johanna Koivisto valtioneuvostoasiain osastolta.
