Oikeuskansleri Pöystin puhe Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivässä teemalla Lapsibudjetointi Lapsen oikeuksien edistämisen työkaluna.

Valtioneuvoston oikeuskansleri Tuomas Pöystin puheenvuoro 21.11.2019 Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivässä teemalla Lapsibudjetointi Lapsen oikeuksien edistämisen työkaluna.

Terveiset Lapset valtaavat valtioneuvoston -tilaisuudesta

Ylimpien laillisuusvalvojien valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen yhtenä roolina on kuunnella kansalaisten huolia, tarpeita ja toiveita oikeudesta ja sen toteutumisesta, kohtuudestakin. Lasten ja nuorten oikeus tulla kuulluksi ja osallistumisen oikeudet ja mahdollisuudet itsenäisinä toimijoina ovat yksi keskeisimmistä New Yorkissa 20.11.1989 tehdyn YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (SopS 60/1991, saatettu voimaan lailla 1129/1991) periaatteista. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen yleisperiaatteet ovat lapsen oikeus kehitykseen, syrjimättömyys, osallisuus ja lapsen edun ensisijaisuus. Lapsen edun ensisijaisuus on tarkoitettu laaja-alaiseksi ja kaiken lainsäädännön ja julkisen toiminnan läpäiseväksi rakenteelliseksi periaatteeksi.

Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 30 –vuotisjuhlan kunniaksi valtioneuvosto yhteistyössä eduskunnan oikeusasiamiehen, lapsiasiavaltuutetun, Lastensuojelun keskusliiton ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön ITLA:n kanssa toteutti lapset valtaavat valtioneuvoston –tapahtuman YK:n suositteleman #KidsTakeOver –kampanjan mukaisesti.  Valtaajina oli 100 eri ikäistä lasta ja nuorta eri puolilta Suomea. Maantieteellisesti liikuttiin Helsingistä ja Espoosta Ouluun ja lapsia ja nuoria oli esikoululaisista lukiolaisiin ja ammattiin valmentavassa koulutuksessa olevaan.

Tarkoituksena oli lasten ja nuorten kuunteleminen heille tärkeissä asioissa. Kuulemisen ja osallisuuden YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen pääperiaatteena myös tuonut uutta painotusta suomalaiseen hyvinvointivaltioajatteluun.  Sopimuksessa on näkemys lapsesta ja nuoresta itsenäisenä toimijana, jota tulee kuulla ja kuunnella. Valtioneuvosto ja itse keskeisesti osallistumisoikeuksien toteutumista valvovana valtioneuvoston oikeuskanslerina lähdin tapahtumaan juuri sen osoittamiseksi, että ylin hallitusvaltaa käyttävä valtioelimemme valtioneuvosto ja me ylimmät laillisuusvalvojat hallituksen riippumattomina valvojina taivumme moderniin lasten ja nuoren kuunteluun ja antaudumme dialogiin. Halusimme viestiä, että lasten tahto on tärkeää, lapsia kuullaan ja lapset vaikuttavat aidosti. Ensimmäisenä ja vahvana nuorten ja lasten viestinä onkin, että he haluava monipuolista vuorovaikutusta omista ja yhteiskunnan asioista päättäjien kanssa; lapsilla ja nuorilla on sanottavaa mutta he myös kuuntelevat tietoa ja heillä on odotuksia meille aikuisille. Lasten oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti lapsen oikeudet ymmärrettiin laajasti ja kattoivat muun muassa oikeuden turvalliseen elämään ja arkeen, oppimiseen ja kehitykseen sekä terveyteen ja turvalliseen ympäristöön ja tulevaisuuteen lasten osallistumisen ja lasten edun ensisijaisuuden sekä oikeuden syrjimättömyyteen lisäksi.

Valtauksen aikana pidettiin kuusi työpajaa ja työpajojen edustajista valtioneuvoston istuntosaliin koottu lasten istunto. Lasten istunnossa hyväksyttiin lasten ja nuorten oman ennakkovalmistelun ja tapahtuman työpajoissa tehdyn valmistelun pohjalta 61 kohtaa sisältävä lasten tahto –julistus. Lasten Tahto-julistus luovutettiin päivän päätteeksi valtioneuvoston oikeuskanslerille Tuomas Pöystille ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinille. Lasten tahto -Julistus viedään seuraavaan hallituksen iltakouluun. Kuudessa eri työpajassa työstettiin lasten oikeuksien kannalta tärkeitä teemoja, jotka kiinnittyivät lasten oikeuksien yleissopimuksen mukaisiin lapsen oikeuksiin. Ministerit, oikeuskansleri ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin sekä virkamiehet osallistuivat kuuntelijan roolissa työpajoihin ja istuntoon. Työpajoissa sen teemaan osallistuneet ministerit ja virkamiehet tekivät myös sitoumuksen asioista, joita valtioneuvostossa viedään eteenpäin.

Kuuden työpajan aiheina olivat ilmastokysymykset ja oikeus turvalliseen ja terveelliseen tulevaisuuteen, hyvä elämä ja siihen liittyvät oikeudet, oppiminen ja oikeus kehitykseen, turvallisuus sosiaalisessa mediassa, talous ja päätöksenteko ja mahdollisuus vaikuttaa niihin sekä ilon ja ylpeyden aiheet Suomessa.

Lasten Tahto-julistuksen keskeisiä asioita ovat mm. ilmastonmuutoksen torjuminen sekä huolehtiminen lasten ja nuorten mielenterveydestä ja siitä, että sosiaalisessa mediassa ei kiusata ketään.  Lasten ja nuorten monipuolisten harrastusmahdollisuuksien turvaaminen sekä vuorovaikutteiset vaikuttamismahdollisuudet nousivat samoin pääviesteiksi.

Mielenterveydestä huolehtimisessa lapset korostivat, ettei kukaan ei saa jäädä yksin ja että lapsilla ja nuorilla pitää olla toimivia kanavia puhua asioistaan ja ahdistuksistaan sekä saada tukea ongelmien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa ammattilaisilta. Julistuksessa ehdotettiin, että kouluihin otettaisiin käyttöön jokavuotiset mielenterveyden tarkastukset hammastarkastuksen tapaan.

Lasten toiveena oli myös, että aikuiset noudattaisivat somessa samoja sääntöjä, joita asettavat lapsille. Lasten ei tulisi jäädä yksin kohtaamaan some vaan he haluavat tehdä sen yhdessä aikuisten kanssa.

Ministeriöt lupasivat mm. pohtia haittaveroja ja päästöverotuksen kiristämistä, edistää sitä, että kouluissa on riittävästi aikuisia ja oppimisympäristöt ovat riittävän rauhallisia ja turvallisia sekä viedä eteenpäin viestiä siitä, että kiusaamisen ehkäisemiseksi tarvitaan entistä laajempaa näkökulmaa.

Hyvän elämän osalta työpajassa käsiteltiin kattavasti useimpia YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta keskeisiä asioita: hyvän elämän perustan luo monimuotoinen ja turvallinen koti ja perhe, johon kuuluvat myös isovanhemmat ja kotieläimet sekä kaverit ja ystävät. Ilo ja rakkaus sekä mahdollisuus leikkiä ovat tärkeitä asioita lapsen oikeuksissa. Samoin turvallinen koulu, jossa on rauhallista opiskella ja oppia sekä kouluriittävän laadukas ruoka sekä luonnon ja sen monimuotoisuuden ja viime kädessä koko maapallon elämän turvaaminen ovat lapsille tärkeitä.

Sosiaalisesta mediasta (some) keskusteltiin laajasta näkökulmasta. Some on kiinteästi osa lasten ja nuorten elämää. Some on nuorille tärkeä osa kavereiden ja ystävyyden sekä yhdessä olon maailmaa. Joistain asioista on helpompi puhua somessa. Somessa on myös pulmansa: kiusaaminen, kirjoittaminen voi synnyttää väärinkäsityksiä sekä perättömät jutut ja ulkonäköpaineet mutta myös ahdistavat kuvat. Aikuisilta odotetaan hyvää ja asiallista käytöstä sekä myös ohjausta turvalliseen olemiseen somessa sekä puuttumista kiusaamiseen ja asiattomaan käytökseen. Nuorilla oli perinteistä laajempi näkemys siitä, miten ja ketkä voivat tukea turvallista olemista somessa. Lasten ja aikuisten pitäisi yhdessä hakea oikeat tavat somessa toimimiseen niin, että lapset kokisivat siellä olevansa turvassa.  Lapsia ei saa jättää somen kanssa yksin.

Ilon ja ylpeyden aiheet ovat mahdollisuudet leikkiä, harrastaa kouluttautua ja kehittyä turvallisessa ympäristössä ja se, ettei ole sota samoin kuin puhdas vesi ja luonto sekä ruoka. Lapset toivoivat lisää tekemistä pihoille, kiipeilytelineitä, skeittipuistoja ja harrastuspaikkoja sekä ennen kaikkea mahdollisuutta vaikuttaa harrastuspaikkojen ja mahdollisuuksien lisäämiseen. Monipuoliset harrastusmahdollisuudet tulivat laajasti esille muissakin työpajoissa. Olennaista on kiusaamisen estäminen. Rokotuksia olisi hyvä olla lisääkin sairauksien välttämiseksi.

Turvalliseen ja monipuoliseen oppimiseen liittyen lapset ja nuoret toivat esille, että opiskelu on joskus vaikeaa. Muutosvalmius on lasten mukaan mielenlaatu, se mahdollistaa myös elinikäisen oppimisen. Koulussa kaivataan rahoittavaa ja kodikasta väritystä ja terveellistä, sisäilmaongelmista vapaata ympäristöä sekä sitä, että opettajat ja henkilökohtaiset avustajat ja kaikki muut työntekijät olisivat vaadittavan koulutuksen omaavia. Opettajille pitää saada työrauhaa ja puhelimet pois oppitunneilta, koulussa tarvitaan myös some –vapaita hetkiä. Tästä äänestettiin ja yksimielisesti sitä kannatettiin.

Nuoret kaipaavat helposti saatavilla olevia psykologin palveluita ja mielenterveysviikkoa sekä vuosittaisia psykologin käyntejä, jotta myös motivaatio-ongelmiin voidaan reagoida.  Mielenterveys ja sen palveluiden saaminen tuli laajasti esille koulun ja oppimisen kannalta tärkeänä asiana. Oppimisessa olennaista on antaa ajoissa tietoa tulevaisuuden mahdollisuuksista, tällöin tulevaisuus ei myöskään pelota.

Nuorten vaikuttamisen pitää olla vuorovaikutteista. Nuoret kaipaisivat myös henkilökohtaista vaikuttamista somen ohella eli vaikuttamistapaamisia sekä vaikuttamiskummeja. Vaikuttamiseen ja osallistumiseen liittyy myös harrastusmotivaation tukeminen keskeytysten välttämiseksi sekä harrastuksiin tutustumisen tuominen liikuntatunneille sekä yleensä vaikuttamisen tuominen kouluun ja harrastuksiin.

Ilmastonmuutoksen torjumiseen saatiin lapsilta runsaasti konkreettisia ajatuksia. Kouluihin voisi lisätä kasvisruokapäivän ja kasvisruuan laatua ja houkuttelevuutta paremmaksi. Ruuan ympäristöystävällisyyttä voidaan lisätä. Ruokapakkauksiin olisi hyvä saada näkyviin hiilijalanjälki, jotta ihmiset voisivat harjoittaa ilmastodieettiä ja tehdä valintoja. Metsien hyvinvointiin ja luotettavaan tulisi tutkimustietoon panostaa. Keskeistä olisi voida luottaa ilmastoasioita koskevaan tutkimustietoon muun muassa hiilinielulaskelmiin. Fossiilisten polttoaineiden verotusta pitäisi nostaa ja vastaavasti julkista liikennettä parantaa ja helpottaa muun muassa sähköautojen käyttöä siinä. Ympäristölle haitallisia tukia tulisi osallistuneiden lasten ja nuorten mukaan karsia. Ympäristölle haitallista tuotantoa ja tuotteita pitäisi verottaa. Kuulluille nuorille ilmastonmuutos on fakta, ei ideologia mutta he kaipaavat luottamusta ilmastonmuutosta koskevaan tietoon – tutkittua luotettavaa tietoa tarvitaan enemmän päättäjille ja kaikille omien valintojen tueksi. Tämä tarkoittaa lisää määrärahoja luonnontieteelliseen opetukseen ja tutkimukseen ympäristöystävällisistä ratkaisuista. Hiilinieluja ja sen mukaisesti metsien monimuotoisuuden talousmetsän ja luonnonmetsän välillä lisäämistä ehdotettiin. Verotusta pitäisi kohdistaa hiilipäästöihin sekä ympäristölle haitallisiin tuotteisiin. Ympäristöystävällisempää ruuan tuotantoa kaivataan ja sen rahoittaminen on valtion tehtävä. Muovipakkausten korvaaminen kestävillä ratkaisuilla ja muovikasseille korkeampi hinta mainittiin. Enemmän kasvisruokaa ja sen valinta oman tahdon mukaan helpommaksi oli keskeinen teema. Julkista liikennettä tuetaan ja siinä esimerkiksi sähköbussien hankkimista.

Raha –kysymyksissä lapset ja nuoret toivovat rahoitusta esille nostamiinsa asioihin, kuten mielenterveys- ja muihin terveyspalveluihin sekä oppimiseen mutta erityisesti ilmastonmuutoksen näkymisen myös verojen ja rahan kohdentamisessa. Toisen asteen koulutuksen tulisi olla ilmaista. Valtion tulisi sijoittaa ilmastonmuutoksen torjumiseen sekä uusiin innovaatioihin siinä. Kierrätystä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä laajemmin ja sen edistämistä myös rahalla esitettiin.  Rahaa täytyisi kohdentaa ympäristöystävällisiin asioihin sekä yhdenvertaisiin koulutuksen ja harrastamisen mahdollisuuksiin ja harrastuspaikkoihin sekä yleensä yhdenvertaisuuden turvaamiseen ja mielenterveyden edistämiseen ja mielenterveyspulmien hoitamiseen.

Lapsibudjetointiakin miettivään seminaariin lasten ja nuorten oma ääni antaa osin uusia ja osin raikkaita näkemyksiä siitä, mitkä tämän päivän lapset ja nuoret pohtivat. Heillä todellakin oli asiaa ja ideoita. Lapsibudjettiasioissakin näin olennaista on, miten lasten ja nuorten itsensä mahdollisuus vaikuttaa heille tärkeisiin asioihin kuten ilmasto, harrastusmahdollisuudet, arjen turvallisuus ja mielenterveyskysymykset sekä terveelliset ja rauhalliset oppimisympäristöt toteutuvat. Raha –työpajan ja Lasten istunnon terveiset olivat, että lapsia ja nuoria on kuunneltava oikeasti ja vuorovaikutteisesti.  Lasten ja ja nuorten kuuleminen moderneilla tavoilla sekä kouluissa tehtävä työ voidaan tarvittaessa myös yhdistää yhteiskunnallisen päätöksenteon ja sen valmistelun kuulemisprosesseihin. Tämä viesti soveltuu avoimen hallinnon ja lapsibudjetoinnin kehittäjien sekä meidän kaikkien ohjeeksi.

Valtioneuvoston oikeuskansleri Tuomas Pöysti