Oikeudenkäynnin julkisuus

Kantelija oli tyytymätön käräjäoikeuden menettelyyn katsoen, että oikeudenkäyntiasiakirjat olisi tullut kantelijan lähestymiskieltoasiassa määrätä viran puolesta kokonaisuudessaan salaiseksi, koska ne, tuomio mukaan lukien, sisälsivät kantelijaa koskevia arkaluonteisia terveystietoja sekä salassa pidettäviä tietoja kantelijan yksityiselämästä.

Käräjätuomari kertoi häneltä pyydetyssä selvityksessä, että kantelijan oikeudelle toimittamassa aineistossa oli ollut yksi arkaluonteisia tietoja sisältänyt lääkärintodistus, joka oli sisältänyt henkilön yksityiselämään ja terveydentilaan liittyviä tietoja ja se oli merkitty salassa pidettäväksi. Asian käsittelyssä ei ollut esitetty pyyntöä oikeudenkäyntiasiakirjojen salaamiseksi eikä käräjätuomari ollut katsonut käsillä olleen YTJulkL:n 10 §:ssä tarkoitettua erityistä syytä oikeudenkäyntiasiakirjojen salaamiseksi. Käräjätuomari perusteli näkemystään sillä, että kantelija oli nimenomaisesti pyytänyt, että tuomion perusteisiin kirjataan hänen käräjäoikeudelle toimittamistaan asiakirjoista ilmenneitä kantelijan terveydentilaan liittyviä henkilökohtaisia tietoja ja sillä, että ratkaisun julkisuus on pääsääntö.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että käräjäoikeus oli menetellyt harkintavaltansa rajoissa eikä se siten ollut menetellyt asiassa lainvastaisesti katsoessaan kantelussa tarkoitettujen oikeudenkäyntiasiakirjojen olevan julkisia.

Apulaisoikeuskansleri pohti ratkaisussaan laillisuusvalvonnan ja riippumattoman tuomioistuimen välistä suhdetta. Hän viittasi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön sekä oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain esitöihin ja totesi näkemyksensä, että kyseisessä tapauksessa tuomiosta ja muista oikeudenkäyntiasiakirjoista ilmenneiden hyvin arkaluonteisten henkilön yksityiselämän ydinalueen piiriin kuuluvien seikkojen salassa pito olisi ollut kantelijan perusoikeutena turvattu yksityiselämän suoja huomioon ottaen perusteltua vaikkei salassa pitoa erikseen ollut pyydetty. Tämä olisi ollut perusteltua ja johdonmukaista kun julkisista oikeudenkäyntiasiakirjoista ilmeni samat tiedot kun salassa pidettäväksi julistetusta lääkärintodistuksesta. Käytettävissä olleen selvityksen perusteella julkisuuskysymyksestä ei ollut oikeudenkäynnissä keskusteltu.

Kyse oli perusoikeuksina turvattujen yksityiselämän suojan ja oikeudenkäynnin julkisuuden välisestä punninnasta siten, että kaikki asiaan vaikuttavat perusoikeudet voidaan ottaa samanaikaisesti mahdollisimman hyvin huomioon.

Arkaluonteisten tietojen tultua oikeudenkäynnissä kerran julkiseksi, on julkisuudesta syntyvää vahinkoa jälkikäteen usein vaikea tai mahdoton korjata, vaikka se lainopillisesti olisi perusteltuakin. Tällöin myös muutoksenhakumahdollisuus on lähinnä teoreettinen ja julkisuuspäätöksen arvioinnissa korostuu ensivaiheen päätöksen menettelyllinen oikeellisuus ja perusoikeuksien mukaisuus.