Ministeriöiden valmius suojainvarusteiden hankinnan ja varastoinnin ohjauksessa uudenlaisessa koronatilanteessa ei ollut riittävää

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on antanut ratkaisunsa sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön toimiin ja ohjaukseen korona-epidemiassa tarvittavien suojainvarusteiden hankinnassa ja varastoinnissa. Oikeuskansleri kiinnittää ministeriöiden huomiota eri toimijoiden välisen yhteistyön tärkeyteen sekä selkeään vastuunjakoon.

Oikeuskanslerinvirastoon saapui kuluvan vuoden keväällä useita kanteluita, joissa arvosteltiin ministeriöiden sekä Huoltovarmuuskeskuksen menettelyä tarvittavien suojainvarusteiden varastoinnissa ja hankinnassa. Oikeuskansleri Pöysti otti myös omasta aloitteestaan selvitettäväkseen ministeriöiden menettelyn asiassa, jotta muutkin kuin kantelukirjoituksissa esitetyt tähän kokonaisuuteen liittyvät seikat tulisivat selvitetyiksi.

Lain mukaan huoltovarmuuden kehittäminen ja varautumistoimien yhteensovittaminen kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle. Kukin ministeriö kehittää huoltovarmuutta omalla toimialallaan tukenaan Huoltovarmuuskeskus. Huoltovarmuuden yleiset tavoitteet ja esimerkiksi varmuusvarastoinnin vaatimustason asettaa valtioneuvosto. Vastuu varautumistoimenpiteistä terveydenhuollossa kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.

Huoltovarmuusneuvoston laatiman raportin mukaan kokemukset viranomaisten välisestä vastuun- ja työnjaosta ovat hyvin vaihtelevia. Huoltovarmuuskeskukselle tuli normaalia enemmän tukipyyntöjä ja sen asemaa vaikeuttivat niin tulkinnanvaraisuus sille kuuluvasta operatiivisesta valmiusroolista kuin keskukselle annetut poikkeukselliset erityistehtävät suojainhankinnan osalta. Huhtikuun alussa sosiaali- ja terveysministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö antoivat yhteisen toimeksiannon tarpeellisten suojainhankintojen tilannekuvan tuottamiseksi ja hankintojen koordinoimiseksi. Tuolloin työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti valmistelut lisäresurssien järjestämiseksi Huoltovarmuuskeskukselle.

Oikeuskansleri muistuttaa ratkaisussaan, että tehtävien jakautuessa useille toimijoille on varmistettava, että yhteistyössä toimivalla toisella osapuolella on riittävät valmiudet toimeenpanoon. Ministeriön ohjausrooliin ja rooliin toimeksiantajana kuuluu myös tarvittaessa varmistaa tämä. Tämä korostuu tilanteessa, jossa ohjaus ja toimeksiannot ovat tavanomaisesta poikkeavia. Huoltovarmuuskeskus ilmoitti huhtikuun lopussa, että sillä on vaikeuksia toteuttaa ministeriöiden tukipyyntöjä. Oikeuskanslerin mukaan tavanomaista selvästi suuremmaksi kasvaneiden tukipyyntöjen vuoksi sosiaali- ja terveysministeriön olisi pitänyt pyyntöjä esittäessään varmistaa aktiivisemmin Huoltovarmuuskeskuksen toimintakapasiteettiä. Huoltovarmuuden organisointia, tavoitteellisuutta, tuloksellisuutta ja läpinäkyvyyttä tulee edelleen parantaa ja vastuita selkeyttää.

Poikkeusoloissa riittävän nopea päätöksenteko on erittäin tärkeää. Vastuut ja päätöksentekomekanismit tulisi olla suunniteltuna mahdollisimman hyvin ennalta. Oikeuskanslerin saamien selvitysten perusteella ministeriöiden välinen yhteistyö ei aluksi toiminut tehokkaasti, eikä sosiaali- ja terveysministeriön sisäinen vastuunjako ollut riittävän selkeä. Pandemian kaltaiseen suuria ihmisjoukkoja koskevaan häiriötilanteeseen ei osattu varautua etukäteen. Tilanne sekä yhteistyön että sisäisen vastuunjaon osalta on ajan myötä kuitenkin parantunut.

Sosiaali- ja terveysministeriössä aiheutti jonkin verran epäselvyyttä ministeriön organisaatio kuin myös ministereiden välinen työnjako. Pandemiariskeihin varautumisen kannalta olennaisia toimintoja jakautuu ministeriön eri osastoille sekä myös sosiaali- ja terveysministerille ja perhe- ja peruspalveluministerille. Oikeuskanslerin mukaan jatkossa voi olla tarve arvioida sitä, olisiko perusteltua, että ministereiden tehtäväalueet olisi selkeämmin jaettu myös kriisijohtamisen näkökulmasta. Työnjaon tulee oikeudellisesti olla sellainen, että se mahdollistaa kriisitilanteissakin valtioneuvostolle ja ministeriölle kuuluvan johtamisen ja yhteistyön.

Oikeuskanslerin mukaan pandemiariskeihin varauduttaessa on välttämätöntä ottaa selvästi laajempi näkökulma terveydenhuoltoon ja sen toimijoihin. Yksi kaikkein haavoittuvimmissa asemassa olevien ihmisten keskittymä koronaviruksen aiheuttamassa epidemiassa ovat olleet sosiaalihuollon toimintayksiköt vanhustenhuollossa. Lainsäädännöstä johtuen sosiaalihuollon toimintakenttä on huomattavasti hajanaisempi kuin terveydenhuollossa. Hallitus on korjaamassa tilannetta uusilla lainsäädäntötoimilla. Lainsäädäntötoimien lisäksi varautumissuunnittelussa on tarpeen huolehtia riittävästä sosiaalihuollon tilannekuvasta ja valmiuden suunnittelusta.

Varautumissuunnittelussa on tärkeää, että suunnitelmia päivitetään uhkia ja riskejä koskevan muuttuvan tiedon perusteella riittävän tiiviisti. Varautumista johtavien ministeriöiden tulee myös yhteistyössä keskenään aktiivisella seurannalla ja yleisellä valvonnalla ja ohjauksella varmistaa, että suunnitelmat ovat ajan tasalla ja myös niiden tarkoittama materiaalinen valmius sekä yhteistyövalmiudet ovat olemassa. Monimuotoisten ja nopeasti kehittyvien häiriötilanteiden hallinta edellyttää oikea-aikaista ja joustavaa reagointia. Toiminnan koordinointi ja tiedonkulku on varmistettava eri viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden aiempaa paremmalla yhteistoiminnalla.

Lisätiedot

Esittelijä: Esittelijäneuvos Outi Kostama, puh 02915 62536, [email protected]