Ministerien kelpoisuusehtojen täyttyminen

Oikeuskanslerille on saapunut lukuisia kanteluita ministereiden Purra, Junnila, Rydman, Tavio ja Rantanen nimityksistä ministerin tehtäviin. Kantelujen keskeinen sisältö on kysymys siitä, täyttävätkö he ministerin kelpoisuusehdot ja vaadittu ministereiden erottamista. Oikeuskansleri katsoo, ettei ministerien nimittämiseen ole ollut oikeudellista estettä.

Kanteluissa esitetään edellä esitetyn perusteena olennaisin osin seuraavaa:

Ministerin Purra on kirjoittanut rasistisia kommentteja Jussi Halla-ahon Scripta-sivustolle. Rydman on epäasiallisesti lähestynyt nuoria naisia sekä maalittanut erästä hallitusta arvostellutta toimittajaa. Tavio ja Rantanen kannattavat ns. väestönvaihtoteoriaa, joka on salaliittoteoria.

Perustuslain 60 §:n 1 momentissa säädetään, että ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Kysymyksessä on säännöksen esitöiden mukaan joustava ilmaus, joka on kuitenkin ymmärrettävä muodolliseksi, tosin varsin väljäksi kelpoisuusehdoksi ministerin tehtävään ja sellaisena otettava asianmukaisesti huomioon pääministeriä valittaessa ja ministereitä nimitettäessä.  Näin ollen ministerin taitavaksi ja rehelliseksi tunnettuisuuden vaatimuksessa on kysymys joustavasta ilmauksesta, joka asettaa väljän, mutta kuitenkin oikeudellisesti muodollisen kelpoisuusehdon ministerille. Väljän muotoilun johdosta kelpoisuusehdon tulkinnassa painoarvoa on myös moraalisilla ja yhteiskunnallisilla seikoilla, joiden arviointi kuuluu kansanvaltaisessa ja parlamentaarisessa hallitustavassa lähtökohtaisesti eduskunnan valitsemalle pääministerille.

Oikeuskansleri on valtioneuvostoa 20.6. ja ministeri Rydmania 6.7.2023 nimitettäessä katsonut, ettei valtioneuvoston jäseniä ja myöhemmin ministeri Rydmania nimitettäessä ole edellä kuvatut, perustuslain 60 §:n 1 momentin tulkintaan liittyvät seikat huomioon ottaen oikeudellista estettä. 

Ministerin toimen aikana kysymys ministerin kelpoisuudesta tulee arvioitavaksi perustuslain 60 §:n 2 momentin mukaisessa poliittista luottamusta koskevassa menettelyssä eduskunnassa. Perustuslain 64 §:ssä säädetään toimenpiteistä tämän luottamuksen menettämisen johdosta. Perustuslaissa ei ole säännöstä siitä, että oikeuskanslerin tehtäviin kuuluisi oikeudellisesti arvioida, onko ministeri menettänyt kelpoisuutensa. Oikeuskansleri voi ottaa kantaa ministerin toimen hoitamiseen vain perustuslain 108 §:n 1 momentissa ja perustuslain 112 §:n 1 momentissa säädetyn laillisuusvalvontatehtävän puitteissa tai perustuslain 108 §:n 2 momentin oikeudellisten lausuntojen antamista koskevan tehtävän johdosta. Kysymys nyt esillä olevasta tilanteessa voi valtioneuvoston jäsenten kohdalla olla 60 §:n 2 momentissa tarkoitetun vastuunalaisuuden poliittisesta, ei oikeudellisesta, ulottuvuudesta.