Metsähallitus ei toiminut lainvastaisesti toimitusjohtajasopimuksen päättämisessä

Apulaisoikeuskansleri ratkaisi Metsähallituksen pääjohtajan irtisanomiskorvausta koskevaa menettelyä arvostelleet kantelut.

Metsähallituksen toimitusjohtaja irtisanoutui elokuun lopussa 2019. Metsähallituksen hallitus teki hänen kanssaan uuden toimitusjohtajasopimuksen päättämistä koskevan sopimuksen. Uuden sopimuksen mukaan vuonna 2016 tehdyssä toimitusjohtajasopimuksessa todetut enintään kuuden kuukauden irtisanomisajan palkka ja enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaava erokorvaus ovat mahdollisia. Sopimuksessa ei otettu kantaa toimitusjohtajasopimuksen päättämisen syihin. Nyt käsiteltävänä olevassa tilanteessa tehtiin kuitenkin uusi sopimus, jonka mukaan erokorvaus maksettiin, vaikka toimitusjohtaja irtisanoutuikin itse.

Metsähallitus tilasi vuonna 2019 selvityksen esiin nousseista johtamisongelmista. Selvitysluonnosta oli tarkoitus käsitellä Metsähallituksen hallituksen kokouksessa elokuun lopussa 2019. Käsittelystä luovuttiin, kun toimitusjohtaja irtisanoutui ennen kokousta. Metsähallituksen ilmoituksen mukaan johtamistapaselvitysluonnoksessa kerrottujen seikkojen vuoksi toimitusjohtaja ei olisi nauttinut hallituksen luottamusta, jos hän olisi jatkanut tehtävässään.

Metsähallituksen antaman selvityksen mukaan sen toimitusjohtajasopimuksia koskevassa käytännössä on noudatettu näiden sopimusten yleisiä käytäntöjä ja sopimusmalleja. Selvityksen mukaan huomionarvoista asiassa oli, että toimitusjohtaja toimi tehtävänsä ohella myös Metsähallitus Metsätalous Oy:n hallituksen puheenjohtajana, ja että hänen kokemuksensa, pätevyytensä ja erityisosaamisensa metsäsektorilla huomioon ottaen oli selvää, että sopimuksen kilpailukielto- ja salassapitovelvoitteilla on todellinen estävä vaikutus hänen mahdollisuuksiinsa harjoittaa osaamiseensa perustuvaa liiketoimintaa tai työllistyä näiden velvoitteiden voimassa ollessa. Selvityksessään Metsähallitus toteaa arvioineensa hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti myös korvausmäärien kohtuullisuutta suhteessa toimitusjohtajasopimuksissa yleensä vallitseviin käytäntöihin ottaen huomioon liikelaitoskonsernikokonaisuuden ja metsäsektoritoimialan.

Maa- ja metsätalousministeriön lausunnon mukaan Metsähallituksen hallitus on toimitusjohtaja-sopimuksen päättämissopimuksella pyrkinyt turvaamaan Metsähallituksen toimintaedellytykset. Ministeriön arvion mukaan sopimusta oli pidettävä Metsähallituksen edun mukaisena, eikä ministeriöllä ollut huomauttamista menettelyyn.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan hallinnon oikeusperiaatteet sitovat soveltuvin osin myös Metsähallitusta, vaikka vain osa Metsähallituksen toiminnasta sisältää siitä annetun lain mukaan julkisia hallintotehtäviä. Metsähallituksen menettelyn arvioinnissa voitiin ratkaisun mukaan ottaa hallinnon oikeusperiaatteiden lisäksi soveltuvin osin huomioon valtion liikelaitoksia koskeva lainsäädäntö ja sen perustelut sekä talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaukset valtion omistajapolitiikasta.

Tässä yhteydessä Metsähallituksen ilmoitus, jonka mukaan johtamistapaselvitysluonnoksessa ilmenneiden seikkojen vuoksi toimitusjohtaja ei olisi jatkaessaan tehtävässään nauttinut enää hallituksen luottamusta, oli merkityksellinen. Ilmoituksen voi tosiasiallisesti katsoa tarkoittavan, että toimitusjohtaja olisi irtisanottu, ellei hän olisi irtisanoutunut itse. Tällöin olisi tullut sovellettavaksi toimitusjohtajasopimuksen irtisanomistilannetta koskevat ehdot, jotka olivat rahamääräisesti samat kuin mihin nyt päädyttiin.

Huomioon ottaen asiassa saatu selvitys toimitusjohtajasopimuksen päättämistä koskevan sopimuksen laatimisen syistä, Metsähallitusta ja sen organisaatiota koskevat säännökset sekä hallinnon oikeusperiaatteet, Metsähallituksen hallituksen ei voitu apulaisoikeuskanslerin ratkaisun mukaan katsoa toimineen asiassa lainvastaisesti tai muutoin sillä tavoin moitittavasti, että hänellä olisi ollut aihetta ryhtyä asiassa enempiin toimenpiteisiin.