Menettely tiedusteluun vastaamisessa ja rikosilmoituksen kirjaamisessa

Kantelija arvosteli poliisilaitoksen menettelyä tiedusteluun vastaamisessa. Asiassa ilmeni muun muassa, että apulaispoliisipäällikkö oli kantelijan tiedusteluun antamassaan vastauksessa ottanut kantaa eri asiaan kuin mitä tiedustelu oli koskenut.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että apulaispoliisipäällikön olisi tullut tarkemmin varmistua siitä, mitä asiaa kantelijan tiedustelu koski. Sen jälkeen apulaispoliisipäällikön olisi tullut varmistaa mitä tietoja kantelijalle tämän kysymästä asiasta olisi voitu antaa ja ilmenneen perusteella vastata kantelijalle asianmukaisesti. Apulaisoikeuskansleri saattoi menettelystä tiedusteluun vastaamisessa esittämänsä näkemykset apulaispoliisipäällikön ja poliisilaitoksen tietoon.

Kantelija oli tiedustelussaan poliisilaitokselle lopuksi todennut, että lisäksi tulisi tutkia, onko virkarikos, mikäli poliisi ei ollut tehnyt tiettyjä tutkintatoimenpiteitä. Poliisihallitus arvioi asiasta antamassaan lausunnossaan, että mikäli kyseisiä tutkintatoimenpiteitä ei ollut tehty, olisi poliisilaitoksella tullut kirjata asiasta rikosilmoitus ja saattaa asia Poliisihallituksen ohjeistuksen mukaisesti poliisirikostutkintaan.

Apulaisoikeuskanslerilla ei ollut oikeudellisia perusteita arvioida asiaa toisin kuin Poliisihallitus oli tehnyt. Apulaisoikeuskansleri korosti, että ylipäätään poliisin menettelyn uskottavuuden ja järjestelmää kohtaan tunnettavan luottamuksen kannalta ilmoituksen kirjaamisen matala kynnys korostuu niissä tapauksissa, joissa kirjaaminen koskee ilmoitusta poliisin omasta toiminnasta, eli mistä käsillä olleessa tapauksessa nimenomaisesti oli kyse.

Apulaisoikeuskansleri saattoi myös rikosilmoituksen kirjaamisesta esittämänsä näkemykset poliisilaitoksen tietoon.