Menettely saamelaiskäräjien kokouksessa

Saamelaiskäräjien päätöspöytäkirjan valmistuminen oli kestänyt pitkähkön ajan. Vaikka asiassa ei ollut perusteita katsoa toimitun suoranaisesti lainvastaisesti, saattoi apulaisoikeuskanslerin sijainen saamelaiskäräjien ja sen puheenjohtajan tietoon näkemyksensä, jonka mukaan hyvään hallintoon voidaan katsoa kuuluvan sen, että päätöspöytäkirjan laatiminen ja tiedoksiantaminen suoritetaan kohtuullisessa ajassa ilman aiheetonta viivytystä.

Saamelaiskäräjien kokouksessa ei ollut otettu käsiteltäväksi eikä ratkaistu väitettä eräiden jäsenten esteellisyydestä. Hallintolain 29 §:n perusteella kokouksen olisi kuitenkin tullut ottaa väite käsiteltäväkseen ja tehdä siitä päätös. Koska näin ei ollut menetelty, oli kokouksen menettely ollut hallintolain vastaista. Sen vuoksi apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti saamelaiskäräjien ja sen puheenjohtajan huomiota vastaisen varalle esteellisyysasian ratkaisemista koskevien hallintolain säännösten soveltamiseen.