Luonnos laiksi eläinten hyvinvoinnista

Oikeuskansleri antoi lausunnon luonnoksesta laiksi eläinten hyvinvoinnista ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.

Oikeuskansleri piti hyvin perusteltuna, että eläinten hyvinvoinnin turvaamisesta ja hyvälle eläinpidolle ja –hoidolle yleisesti asetettavista vaatimuksista säädetään mahdollisimman ajantasaisessa yleislainsäädännössä. Tällöin lainsäädäntö määrittelee ja heijastaa yhteiskunnassa yleisesti omaksuttuja käsityksiä eläinten kohtelusta ja kunnioittamisesta itseisarvoisina tuntevina olentoina.

Ehdotettava laki eläinten hyvinvoinnista tulee sovellettavaksi kaikkiin eläimiin. Oikeuskansleri totesi, että lakiehdotus ja sen perustelut ovat verrattain epäsuhtaiset siltä osin, että ehdotetut muutokset kohdistuvat jossain määrin valikoiden vain tiettyjen eläinlajien ja -ryhmien hoidossa ja kohtelussa ilmenneiden puutteiden ja ongelmakohtien korjaamiseen. Niin tuotantoeläinten ja seuraeläinten pitopaikkojen kuin jalostukseen ja eläimiin liittyvän toiminnan mahdolliset epäkohdat olisi perusteltua käydä esityksessä johdonmukaisesti ja tasapuolisesti läpi.

Oikeuskansleri käsitteli lausunnossaan esitysluonnoksen säätämisjärjestysperusteluja erityisesti yksityiselämän ja henkilötietojen suojan, kotirauhan suojan ja tietojensaantioikeuden kannalta. Oikeuskansleri totesi myös, että ehdotuksessa olisi olennaista tarkastella nyt esitettyä kattavammin perustuslain ympäristöperusoikeutta koskevaa säännöstä, joka suojelee eläimiä osana luonnon monimuotoisuutta. Säännöksen merkitystä olisi mahdollista arvioida myös laajempana kysymyksenä, jossa eläinten hyvinvointi ja eläineettiset näkökohdat voisivat kytkeytyä erityisesti ympäristön- ja luonnonsuojelullisiin näkökohtiin. Tässä tarkastelunäkökulmassa eläinten hyvinvoinnin edistämisen voidaan katsoa vaikuttavan myönteisellä tavalla myös ympäristöön, luonnonsuojeluun ja eläintautien torjuntaan.

Oikeuskansleri esitti lausunnossaan myös useita täydennys- ja selkeytysehdotuksia muun muassa ehdotettuihin säännöksiin viranomaisista, valvonnasta ja hallinnollisista pakkokeinoista.