Luonnos genomilaiksi

Oikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esityksen luonnoksesta genomilaiksi. Hän totesi, että luonnoksessa on selkeät oikeudelliset lähtökohdat genomitiedon eli geeniperimään liittyvän tiedon keräämiselle ja käytölle ja että esitys on tarpeellinen perusoikeuksien turvaamisen ja hyvän hallinnon näkökulmasta. Genomilailla perustettaisiin myös itse Genomikeskus.

Genomilailla on yhteys EU:n tietosuoja-asetukseen, jossa säädetään muun ohella erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien henkilötietojen kuten geneettisten tietojen käytöstä. Oikeuskansleri totesi, että genomitietojen tallentaminen Genomikeskuksen genomitietorekisteriin merkitsee tällaisten henkilötietojen käyttötarkoituksen muutosta. Muutos kohdistuu erittäin laajaan tietojoukkoon, sillä genomitietoa syntyy muun muassa terveydenhuollossa, biopankkitoiminnassa, lääketieteellisessä tutkimuksessa ja yritystoiminnassa. Genomitiedon ja siihen liittyvän metatiedon tallentaminen genomitietorekisteriin ei esityksen mukaan perustuisi henkilön suostumukseen vaan tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuun tärkeää yleistä etua koskevaan syyhyn. Oikeuskanslerin mukaan genomilain lähtökohta yleisen edun mukaisen käyttötarkoituksen osalta on lähtökohtaisesti perusteltu, sillä genomitietoa on jo olemassa ja se on hajallaan tallennettuna erilaisin tietoturva- ja tietosuojaratkaisuin. Lisäksi Genomikeskuksen tehtäviin kuuluu edistää Suomen asukkaiden genomitiedon käyttöä muun muassa terveydenhuollossa sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.

Esitysluonnos linkittyy eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (ns. toisiolaki). Perustuslakivaliokunta on toisiolaista antamassaan lausunnossa (PeVL 1/2018 vp–HE 159/2017 vp) edellyttänyt tiettyjä täsmennyksiä sääntelyyn sekä tarkempaa kehittämis- ja innovaatiotoiminnan jaottelua tieteellisen tutkimuksen kriteerein tehtävään soveltavaan tutkimukseen sekä kaupalliseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Oikeuskanslerin mukaan kyseinen jaottelu ja täsmennykset olisi perusteltua sisällyttää soveltuvin osin myös genomilakiin ja sen perusteluihin.

Oikeuskansleri totesi myös, että tietosuoja-asetusta täydentävän sääntelyn tarvetta on arvioitava käsittelyn aiheuttamien uhkien ja riskien näkökulmasta tietosuoja-asetuksen ja sen soveltamista koskevien perustuslakivaliokunnan tuoreiden kannanottojen (esim. PeVL 15/2018 vp–HE 16/2018 vp, HE 15/2018 vp) mukaisesti. Oikeuskansleri katsoi, että tämä yleislähtökohta tuodaan sinänsä hyvin esille esitysluonnoksessa. Esityksessä olisi kuitenkin perusteltua vielä tarkemmin ja selkeämmin arvioida eri tyyppisen genomitiedon ja sen eri tyyppisen käytön perusoikeusriskejä. Genomilain tarkoittamat käsittelytilanteet eivät ole riskien näkökulmasta laisinkaan samankaltaisia, ja osassa ei varsinaisesti ole kysymyksessä edes henkilötietojen käsittely.