Lausunto valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain kumoamisesta ja poliisihallinnosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta

Oikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta laiksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain kumoamisesta ja poliisihallinnosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta.

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan kumottavaksi laki valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista. Samalla kumoutuisi valtion paikallishallinnon aluejaon perustana käytetty kihlakuntajako.

Luonnoksessa ehdotetaan tehtäväksi myös tarpeelliset muutokset lakiin poliisin hallinnosta, annetaan uusi valtioneuvoston asetus poliisilaitosten toimialueista ja muutetaan rajavartiolaitoksesta annettua valtioneuvoston asetusta. Viranomaisten toimialueet perustuisivat jatkossa kihlakuntien sijasta maakuntiin ja kuntiin. Toimialueet eivät käytännössä muuttuisi nykyisestä.

Esitysluonnoksen mukaan kihlakuntajaolla ei ole enää sitä merkitystä kuin sillä on aikanaan ollut. Valtion viranomaisten toimialueena on nykyään koko valtakunta tai sitten toimivalta on alueellista. Myös poliisilaitosten (11 kappaletta) alueet, Uuttamaata lukuun ottamatta, noudattavat maakuntien rajoja ja kattavat yhden tai useamman maakunnan. Toimialueiden määritteleminen kihlakuntina vaikeuttaa aluejaon perusteiden ymmärtämistä ja niiden läpinäkyvyyttä. Oikeuskansleri yhtyi lausunnossaan näihin näkemyksiin.

Esitysluonnoksessa oli perusteltu laajahkosti sitä, miksi kihlakuntajako ei poliisihallinnossa enää vastaa nykytilaa, ja minkä vuoksi valtion paikallishallinnon kehittämisestä annettu laki näin ollen voitaisiin kumota. Kyseisen lain 2 §:n kumoamisen vaikutuksia oli sitä vastoin esitysluonnoksessa arvioitu jossain määrin pintapuolisesti. Mainitun lain 2 §:n 1 momentin mukaan lain tavoitteena on parantaa palvelujen laatua ja kansalaisten oikeusturvaa, turvata palvelujen riittävä ja tasapuolinen saatavuus maan eri osissa sekä luoda edellytykset toimintojen kokoamiselle yhteen, päätösvallan siirtämiselle paikallistasolle ja palvelujen taloudelliselle tuottamiselle. Pykälän 2 momentin mukaan palveluja ja kansalaisten oikeusturvaa parannettaessa on otettava huomioon, mitä perustuslain 17 §:ssä säädetään ja mitä saamenkielisten palvelujen ja oikeusturvan tasapuoliseksi järjestämiseksi on tarpeen. Oikeuskansleri jätti jatkovalmistelussa harkittavaksi, tulisiko esitysluonnoksessa vielä selkeämmin vertailla kumottavaksi ehdotettavan valtion paikallishallinnon kehittämisestä annetun lain 2 §:n ja poliisin hallinnosta annetun lain 6 §:n suhdetta.

Esitysluonnoksen jaksossa Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys käsiteltiin perustuslain 119 §:n säännöstä, jonka 2 momentin mukaan valtion alue- ja paikallishallinnon perusteista tulee säätää lailla. Jaksossa oli viitattu keskeisiin perustuslakivaliokunnan lausuntoihin alue- ja paikallishallinnon yleisestä rakenteesta ja hallinnollisen jaotuksen perusteista. Jaksossa oli oikeuskanslerin mukaan myös asianmukaisesti arvioitu, että paikallisen poliisitoimen järjestämisen perusteista säädettäisiin edelleen lain tasolla perustuslain 119 §:n edellyttämällä tavalla.

Merkityksellisenä säännöksenä oli edellä mainitussa jaksossa nostettu esille myös perustuslain 122 §, jonka mukaan hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Esityksen oli katsottu toteuttavan mainitussa säännöksessä säädetyn velvoitteen eikä esityksen arvioitu vaikuttavan myöskään perustuslain 17 §:ssä säädettyihin kielellisiin oikeuksiin heikentävästi. Oikeuskanslerin mukaan jaksossa ei kuitenkaan ollut tarkemmin selostettu kyseisten kielellisten oikeuksien merkitystä suhteessa lakiehdotukseen.

Esitysluonnoksen vaikutusten arviointia koskevassa jaksossa oli käsitelty sekä poliisin tehtäviin liittyvien kansalaisten palvelujen tasapuolisesta saatavuutta ja laatua toimialueellaan että esityksen vaikutuksia ruotsinkielisiin palveluihin ja kielellisten oikeuksien toteutumiseen. Oikeuskansleri totesi lausunnossaan, että lakiehdotuksen perustuslainmukaisuutta koskevaa jaksoa olisi perusteltua täydentää senkaltaisella arvioinnilla kuin mitä vaikutusten arviointia koskevaan jaksoon oli nyt sisällytetty.