Lausunto työnhakijan palveluprosessin ja eräiden työttömyysetuuden saamisen edellytysten uudistamisesta

Oikeuskansleri antoi lausunnon hallituksen esityksestä työnhakijan palveluprosessin ja eräiden työttömyysetuuden saamisen edellytysten uudistamisesta.

Hallituksen esityksessä ehdotettiin, että työttömyysetuuden saamisen edellytysten täyttymisen seurannassa keskeistä olisi se, että työnhakija ilmoittaisi työllistymissuunnitelmansa toteuttamisesta ensisijaisesti verkkopalvelussa. Oikeuskansleri kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että työnhakijat ovat sähköiseen asiointiin liittyviltä valmiuksiltaan ja mahdollisuuksiltaan erilaisessa asemassa toisiinsa verrattuna. Työnhakijat eivät saa joutua tämän takia keskenään eriarvoiseen tilanteeseen asioinnissaan ja sen sujuvuudessa etenkin, kun kysymys on heidän toimeentuloonsa ja sosiaaliturvaansa vaikuttavasta asioinnista. Lisäksi oikeuskanslerin mukaan oli syytä kiinnittää huomiota siihen, että sinänsä usein perusteltu digitaalisten ja automaattisten menettelyiden käyttö ei ilman lainsäädännön selkeää tukea sekä yksikön oikeuksia turvaavia erityisiä järjestelyitä johda päätöksenteon ja viranomaisharkinnan tosiasialliseen automatisoitumiseen.

Oikeuskansleri katsoi, että hallituksen esityksessä ehdotettua muistutusmenettelyä, jolla työnhakijaa muistutettaisiin hänen menettelynsä vaikutuksista työllistymiseen ja hänen oikeuteensa saada työttömyysetuutta, oli pidettävä yleisesti työnhakijan oikeuksien, mutta myös oikeuskanslerin sähköisestä asioinnista ja työnhakijoiden asiointivalmiuksista ja –mahdollisuuksista esittämien näkökohtien vuoksi perusteltuna uudistuksena. Ottaen huomioon palvelun luonne neuvontapalveluna, katsoi oikeuskansleri kuitenkin työnhakijoiden oikeuksien turvaamisen vuoksi olevan tärkeää, että heillä on selkeä käsitys palvelun luonteesta ja siitä, että työnhakija on kyseisestä palvelusta huolimatta ensisijaisesti itse vastuussa velvollisuuksiensa täyttämisestä. 

Esityksen vaikutusten arvioinnissa oli todettu, että työttömyysturvaseuraamuksia koskevien valitusten määrän mahdollinen kasvu lisäisi sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan ja vakuutusoikeuden työmäärää. Työmäärän lisäystä oli esityksen mukaan kuitenkin vaikea arvioida. Oikeuskansleri totesi, että työttömyysetuuksilla turvataan työnhakijoiden perusoikeutta sosiaaliturvaan, minkä vuoksi asioiden viivytyksetön käsittely eri asteissa on heidän oikeuksiensa kannalta merkityksellistä. Hän katsoi, että työnhakijoiden perusoikeuksien (oikeus sosiaaliturvaan, oikeusturvaoikeus) turvaamiseksi mahdolliset muutokset sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan ja vakuutusoikeuden työhön tulisi pyrkiä arvioinnin hankaluuksista huolimatta arvioimaan ja myös ennakoimaan käytännössä niin, että mahdollinen valitusten lisääntyminen muutoksenhakuelimissä ei aiheuttaisi viivettä työttömyysetuuksia koskevien muutoksenhakuasioiden käsittelyssä.  

Esityksen mukaan työnhakijan työllistymissuunnitelman, joka sisältäisi muun muassa hänelle asetetun työnhakuvelvollisuuden, toteuttamisella olisi jatkossa nykyistä enemmän merkitystä työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta. Oikeuskansleri totesi, että työnhakuvelvoitteen täyttäminen on työnhakijan oikeuksien kannalta keskeinen velvoite, minkä vuoksi työnhakijalla tulee olla selkeä tieto kyseisestä velvoitteestaan. Hän kiinnitti huomiota siihen, että ehdotettavassa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettavan lain työllistymissuunnitelman sisältöä koskevassa säännöksessä ei yksilöidysti mainiten säädettäisi työnhakuvelvoitteen sisältymisestä suunnitelmaan. Hän esitti viitaten työllistymissuunnitelmaa korvaavia suunnitelmia (kotoutumissuunnitelma, aktivointisuunnitelma ja monialainen työllistymissuunnitelma) koskevaan sääntelyyn, että sääntelyn yhdenmukaisuuden ja selkeyden vuoksi sekä työnhakuvelvoitteen merkitys työnhakijan oikeuksiin huomioiden, olisi työnhakuvelvollisuuden sisältymisestä työllistymissuunnitelmaan perusteltua säätää työllistymissuunnitelman sisältöä koskevassa säännöksessä.