Lausunto rahanpesusääntelyn osittaisuudistuksesta

Oikeuskansleri antoi valtiovarainministeriölle sen pyytämän lausunnon rahanpesulainsäädännön osittaisuudistusta koskevasta työryhmän mietinnöstä, joka sisälsi luonnoksen hallituksen esitykseksi laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.

Hallituksen esityksen tarkoitus on täydentää niin neljännen kuin viidennenkin rahanpesudirektiivin kansallista täytäntöönpanoa, saattaa Suomen lainsäädäntö paremmin vastaamaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) suosituksia sekä vastata kansallisesti esille tulleisiin lainsäädännön muutostarpeisiin. Yleisenä huomionaan oikeuskansleri totesi muun ohella, että rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevien toimenpiteiden asianmukaista mitoittamista ja arviointia palvelisi, että hallituksen esityksen tavoitteenasetteluun sisällytettäisiin vielä ne yhteiskunnalliset tavoitteet, jotka koskevat rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä, siitä aiheutuvia hallinnollisia ja muita kustannuksia sekä katettuja ja kattamatta jääviä riskejä.

Oikeuskansleri arvioi lausunnossaan yksityiskohtaisemmin muun ohella virtuaalisten tarkastusten mahdollistamista koskevaa rahanpesulain muutosehdotusta. Esitysluonnoksessa pyritään sillä perusteella, että kysymys on vain virtuaalisesta tarkastuksesta, mahdollistamaan viranomaiselle tarkastusoikeuden käyttäminen tilanteessa, jossa se ei nykyisten toimivaltuussäännösten asettamat kotirauhan suojaa turvaavat lisäedellytykset huomioon ottaen ole sallittua. Oikeuskanslerin näkemyksen mukaan ehdotuksella tavoiteltu rutiininomaisten tarkastusten suorittaminen pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitetuissa tiloissa ei ole ongelmitta sovitettavissa yhteen niiden valtiosääntöisten reunaehtojen kanssa, jotka Suomen perustuslain 10 §:n 3 momentti asettaa kotirauhan piirissä suoritettaville tarkastuksille. Lisäksi oikeuskansleri totesi muun ohella, että säännösehdotuksen esiin nostattamia valtiosääntöisiä kysymyksiä lieventäisi olennaisesti, jos säännös olisi täsmällisempi ja tarkkarajaisempi sen suhteen, mikä on virtuaalinen tarkastus ja mitkä ovat siinä tarkastuksen kohteena olevan toimijan velvollisuudet.

Oikeuskansleri arvioi myös rahanpesulakiin lisättäväksi ehdotettua uutta säännöstä, jonka mukaan ilmoitusvelvollisella olisi oikeus käyttää ja muutoin käsitellä asiakkaansa tuntemistietona yleisesti saatavilla olevia tietoja rikostuomioista ja rikoksista. Oikeuskansleri totesi muun ohella, että ehdotettu säännös johtaa helposti ongelmalliseen vastakohtaispäätelmien tekemiseen. Toisin sanoen esimerkiksi johtopäätökseen, että ilmoitusvelvollinen ei missään oloissa saisi käyttää muita kuin vain yleisesti saatavilla olevia tietoja rikostuomioista ja rikoksista. Toisaalta oikeuskansleri totesi tietoverkoissa liikkuvaan disinformaatioon viitaten, että tietty varovaisuus tiedotusvälineissäkin julkaistujen tietojen käytössä on tarpeen.

Oikeuskansleri arvioi ehdotusta rahanpesulaissa säädetyn huolehtimisvelvoitteen ulottamisesta Rikosseuraamuslaitokseen ja Maahanmuuttovirastoon erityisesti siltä kannalta, onko mainituilla viranomaisilla oikeus kaikkien sellaisten tietojen saamiseen, joita niille esitysluonnoksen perustelujen mukaan kertyy toiminnassaan. Oikeuskansleri totesi, että esitysluonnoksen perustelut olivat erityisesti Maahanmuuttoviraston tiedonsaantioikeuksien osalta varsin niukat. Lisäksi oikeuskansleri korosti, että huolehtimisvelvoitteen tarkoituksena ei ole, että sen piirissä oleva viranomainen ryhtyisi erikseen tutkimaan mahdollisia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä järjestelmällisesti omassa toiminnassaan ja hankkimaan nimenomaan tätä tarkoitusta varten tietoja, vaan kyse on muun toiminnan yhteydessä saaduista tiedoista ja havainnoista tehtävissä olevien havaintojen raportointivelvollisuudesta.

Oikeuskansleri totesi, että määräystenantovaltuuden antamista asianajajayhdistykselle koskevaa rahanpesulain muutosehdotusta on hallituksen esityksen perusteluissa tarkasteltava sekä rahanpesulain sisäisen johdonmukaisuuden kannalta että vielä säätämisjärjestysperusteluissa perustuslain 80 §:n 2 momenttia koskevan perustuslakivaliokunnan käytännön valossa.