Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta lastensuojelun vaativaa sijaishuoltoa koskevaksi lainsäädännöksi

Oikeuskanslerin lausunnon mukaan ehdotus lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärän rajoittamisesta 35 lapseen sosiaalityöntekijää kohden on ehdottomasti perusteltua ja tarpeellista, vaikkakin lienee epäselvää, onko asiakasmäärä näin rajoitettunakin liian suuri. Laillisuusvalvonnassa on tullut esiin lastensuojelun merkittävänä rakenteellisena ongelmana puute pätevistä sosiaalityöntekijöistä sekä sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus. Tähän on vaikuttanut muun muassa se, että lastensuojelutyö koetaan raskaaksi sosiaalityön alueeksi eikä työn palkkauksen katsota vastaavan työn vaativuutta. Asiakasmäärän rajoittaminen saattaa parantaa tilannetta. Sosiaalityöntekijällä tulee olla riittävästi aikaa lastensuojeluasiakkaana olevan lapsen tilanteen ja tarpeiden selvittämiseen, lapsen kuulemiseen ja tapaamiseen sekä sijaishuollon ja rajoitustoimenpiteiden valvontaan.

Esitysluonnoksen lastensuojelulain säännöksen (15 §) tavoite vahvistaa sijaishuoltoon sijoitettujen lasten oikeutta tarvitsemiinsa terveydenhuollon erikoissairaanhoidon palveluihin, mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä tarvittavaan muuhun sosiaali- ja terveydenhuollon tukeen on kannatettava. Laillisuusvalvonnassa on tullut esiin, että lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja sijaishuoltoon sijoitettujen lasten mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsyssä on ollut pitkään ongelmia, joiden ratkaiseminen edellyttäisi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä ja peruspalvelujen vahvistamista sekä lastensuojelun ja psykiatrian välille luotavaa palvelua. Lausunnon mukaan kyseisen säännöksen sanamuotoja ja terveydenhuoltolain ehdotetun 69 §:n sanamuotoja olisi tarpeellista tarkistaa siten, että ne olisivat keskenään johdonmukaisia. Lisäksi lastensuojelulain säännöksen ilmaisu ”sijaishuollon tai jälkihuollon järjestämisen kannalta välttämättömät” on vaikeasti ymmärrettävä ja tulkinnanvarainen, mikä voi vaikuttaa säännöksen tarkoituksen toteutumiseen.

Ehdotetut uudet säännökset, joiden mukaan palvelutarpeen arviointia ei voi hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta tai muulta yksityiseltä toimijalta ja huostaanoton ja sijaishuollon valmistelua ei voi siirtää yksityisen toimijan tehtäväksi, ovat tarpeellisia ja perusteltuja selkeyttäessään sitä, että nämä voidaan tehdä vain virkavastuulla.

Esitysluonnoksessa on todettu, että tällä hetkellä ei ole olemassa kansallista rekisteriä, josta olisi löydettävissä kaikki erimuotoiset lastensuojelun sijaishuollon yksiköt tarkkoine paikkamäärineen ja sisällöllisine kuvauksineen eikä esimerkiksi tietoa vapaana olevista sijaishuoltopaikoista ole kansallisesti saatavissa. Oikeuskansleri pitää tärkeänä valtakunnallisen sijaishuoltopaikkarekisterin perustamista.

Laillisuusvalvonnassa on tullut esiin, että vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille tulisi olla tarjolla laitos, jossa he saisivat sekä lastensuojelupalveluja että psykiatrisia palveluja ja jota erikoissairaanhoito voisi tarvittaessa konsultoida. Esitysluonnoksessa ehdotetun vaativan sijaishuollon järjestäminen voinee vastata tähän tarpeeseen, kuten myös päihdepalvelujen tarpeeseen.  Lausunnon mukaan vaativa sijaishuolto asettaa suuria vaatimuksia sitä järjestävien laitosten lupamenettelylle ja valvonnalle, joita on kehitettävä ja joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vaativan sijaishuollon tavoitteisiin voidaan päästä vain, jos laitoksessa käytettävissä olevat integroidut palvelut ovat laadukkaita ja niitä on saatavissa riittävästi. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota henkilöstön määrään, koulutukseen ja osaamiseen.

Lausunnossa esitetään täsmennettäväksi erityisen huolenpidon jaksoa koskevan säännöksen sisältöä sekä todetaan, että erityisen huolenpidon jakson huomattavasti pidennetty aika mahdollistanee muun muassa päihdeongelmien hoidon edellyttäen, että riittäviä ja asianmukaisia mielenterveys- ja päihdepalveluja on käytettävissä. Erityisen huolenpidon asumisyksiköiden henkilöstömitoitusta ehdotetaan korotettavaksi. Lausunnon mukaan huolenaiheena on se, onko lastensuojelun vähimmäishenkilöstömitoitus myöskään vaativan sijaishuollon ja perustason lastensuojelulaitoksissa riittävä.

Ehdotettujen rajoitussäännösten osalta oikeuskansleri piti tarpeellisena yhteydenpitoon käytettävien laitteiden ja välineiden haltuun ottamista koskevien säännösten sekä eristämistä koskevan säännöksen täsmentämistä.

Esitysluonnoksen suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys –jakson säätämisjärjestysperusteluja tulee lausunnon mukaan tarkentaa eristämistä koskevan säännöksen osalta selostamalla, millä perusteilla esitetty säännös täyttää perusoikeuden rajoittamisen edellytykset. Myöskään erityisiä rajoituksia erityisen huolenpidon jakson aikana koskevasta esityksestä ei ilmene, miten säännös täyttää perusoikeuksien rajoittamiselle asetetut edellytykset.

Lapsen tietojen luovuttamista sijaishuoltopaikalle koskevia säännöksiä ei ole käsitelty yksityisyyden suojan ja salassapidon kannalta. Lausunnon mukaan perustuslakivaliokunta on edellyttänyt yksityisyyden suojan vuoksi käytännössään, että arkaluonteisia henkilötietoja luovutettaessa vain välttämättömät tiedot voidaan luovuttaa, jos luovutettavia tietoja ei ole säännöksessä käyttötarkoituksen kannalta yksilöity ja lueteltu tyhjentävästi. Myös säännösten sanamuotojen ja säännöskohtaisten perustelujen tarkentaminen voisi olla tarpeen.

Erityisiä rajoituksia päihdehoidon ja –kuntoutuksen aikana koskevassa säännösehdotuksessa (71 §) todetaan, että rajoituksia voidaan käyttää vain päihdehoidon vieroitushoidon ja kuntoutuksen sekä sijaishuollon integroidun palvelun aikana. Säätämisjärjestysperustelujen mukaan tämä edellyttää aluehallintoviraston laitoslupamenettelyn uusimista siten, että päihdeyksiköiden osalta luodaan lupamenettely, henkilökunnan osaamisvaatimukset sekä varmistetaan riittävä valvonta ja että oikeus rajoitustoimivaltuuksien käyttöön osoitetaan vain asianmukaisen koulutuksen saaneille henkilöille. Rajoitusten käyttämisen edellytyksenä on siis mainittu uusittu laitoslupamenettely ja koulutusvaatimukset, mutta esityksessä ei ole kuitenkaan tietoja siitä, milloin ja miten laitoslupamenettely uudistetaan tai mikä asianmukainen koulutus olisi ja miten se arvioidaan.  Perusoikeusrajoituksista säädettäisiin näin ollen ilman tarkempaa tietoa siitä, millaisten edellytysten täyttyessä niitä olisi mahdollista käyttää. Oikeuskansleri piti esityksen täydentämistä tältä osin tarpeellisena.