Hyppää sisältöön

Kunnan menettely kiinteistön kaupassa

Diaarinumero: OKV/1255/10/2020
Antopäivä: 29.10.2021
Ratkaisija: apulaisoikeuskansleri
Kohde: kunnallishallinto
Toimenpide: käsitys

Apulaisoikeuskansleri saattoi käsityksensä kunnan menettelyn hyvän hallinnon mukaisuudesta kunnan tietoon ja huomioon otettavaksi vastaisuudessa.  Asiassa ei ilmennyt oikeudellisia perusteita katsoa, että kunnan menettely kantelussa tarkoitetun kiinteistön kaupassa olisi ollut lainvastaista. Viranomaista velvoittivat kuitenkin sen kaikessa toiminnassa hyvän hallinnon periaatteet.

Kunta oli ohjeellista tonttijakoa koskevasta kaavamerkinnästä huolimatta päättänyt myydä omistamansa maa-alueen kantelijoiden naapurikiinteistön omistajalle. Kantelijat saivat tietää kaupasta vasta oikaisuvaatimuksen määräajan umpeuduttua, kun toimitusinsinööri tuli suorittamaan lohkomista.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että kunnalla oli asemakaavaan merkityn ohjeellisen tonttijakomerkinnän perusteella pitänyt olla tieto siitä, että kantelijat voivat olla kiinnostuneita kantelussa tarkoitetun maa-alueen ostamisesta itselleen. Hyvän hallintotavan mukaista olisi ollut ilmoittaa heille valmisteilla olevasta kiinteistökaupasta tai vähintäänkin antaa heille tieto kaupan tekemisestä, jotta nämä olisivat voineet ajoissa harkintansa mukaan turvautua asiassa säännönmukaisiin muutoksenhakukeinoihin.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että uskottava ja luottamusta herättävä viranomaistoiminta edellyttää avoimuutta ja sitä, että viranomaisen tulisi tarvittaessa pystyä perustelemaan päätös, jolla ohjeellisestakin tonttijaosta poiketaan. Tässä tapauksessa kunta ei ollut millään tavoin selittänyt menettelyn perusteita kantelijoiden oikaisuvaatimusta käsitellessään eikä edes kanteluasiaan apulaisoikeuskanslerille antamassaan selvityksessä. Hallinnon asiakkaalle oli voinut perustellusti syntyä epäilys siitä, ettei kunnassa ollut kaikilta osin menetelty tarkoitussidonnaisuuden ja objektiivisuuden periaatteiden mukaisesti kantelussa tarkoitettua kiinteistön kauppaa valmisteltaessa. Perustelemisen merkitys korostuu tilanteessa, jossa säännönmukaisia muutoksenhakukeinoja ei ole käytettävissä, eikä asiaa enää voida saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi.