Koulun sisäilmaongelmiin olisi tullut tarttua ripeämmin

Kantelun mukaan koulun henkilökunnalla ja oppilailla oli esiintynyt huonosta sisäilmasta johtuneita oireita eikä asiaan ollut puututtu kaupungin taholta riittävän ripeästi, vaikka sisäilmaongelmat olivat olleet kaupungin tiedossa. Lisäksi kantelu koski sitä, että kaupungin tilakeskus ei ollut antanut kantelijalle tämän pyytämiä sisäilmaongelmiin liittyneitä asiakirjoja ja että koulun sisäilmaongelmista oli tiedotettu erityisesti oppilaiden vanhempia liian vähän ja puutteellisesti. Kaupungin antaman selvityksen mukaan koulurakennuksessa oli ollut sisäilmaongelmia jo vuosia, mutta koulurakennuksen kuntoon saattaminen oli osoittautunut poikkeuksellisen hankalaksi. Rakennusta oli remontoitu vuosien mittaan useaan otteeseen ja asian vuoksi oli perustettu sisäilmatyöryhmä. Selvityksestä ei kuitenkaan käynyt ilmi, milloin ensimmäiset epäilyt siitä, että koulun sisäilma viimeisimmistä korjauksista huolimatta aiheutti henkilökunnalle ja oppilaille terveyshaittoja, olivat kaupungin viranomaisten tiedossa.

Asiakirja-aineistosta kävi kuitenkin ilmi, että viimeisin sisäilmaongelma oli tullut todetuksi viimeistään sisäilmatyöryhmän kokouksessa maaliskuussa 2013. Aloite asian käsittelyyn oli tullut työterveyshuollosta. Tämän jälkeen toteutettiin oppilaiden oirekysely, asetettiin osa rakennuksesta käyttökieltoon ja tehtiin väistötilasuunnitelma. Näiden tietojen perusteella ei voitu tehdä sellaista johtopäätöstä, että kaupunki olisi laiminlyönyt sisäilmasta aiheutuneiden oireiden laajuuden selvittämisen ja toimenpiteisiin ryhtymisen korvaavien väistötilojen saamiseksi. Kaupungin selvityksessä ei kuitenkaan tuotu esiin sitä, että aluehallintovirasto oli tehnyt kouluun useita tarkastuksia edeltävinä vuosina. Aluehallintovirastoon oli tullut myös ammattitautiepäilyjä koulun henkilökuntaan kuuluneista henkilöistä. Aluehallintoviraston kyseisestä tarkastuskertomuksesta ei ilmennyt, oliko kertomusta lähetetty tiedoksi esimerkiksi kaupungin sivistysvaliokunnalle. Kokonaisuutena aluehallintoviraston tarkastuskertomuksista kuitenkin ilmeni, että koulun sisäilmaan liittyneet ongelmat olivat olleet kaupungin tiedossa jo kesällä 2012. Väistötiloihin johtanutta prosessia saattoi tällä perusteella pitää jälkikäteen arvioiden tarpeettoman hitaana ottaen huomioon viranomaisten velvollisuus huolehtia sekä työntekijöiden että oppilaiden oikeudesta turvalliseen työskentely-ympäristöön. Kaupungin olisi tullut määrätietoisesti pyrkiä toimimaan sen varmistamiseksi, että oppilaat eivät enää altistu terveyshaittaa aiheuttaville sisäilman epäpuhtauksille.

Asiassa kävi ilmi, että kaupungin tilakeskus oli vuosien ajan noudattanut asiakirjapyyntöjen suhteen sellaista käytäntöä, että tutkimustuloksia ja raportteja tai näytetuloksia ei annettu niitä pyytäville henkilöille. Kun asiakirjapyynnön esittäneeltä henkilöltä ei ollut myöskään julkisuuslain mukaisesti tiedusteltu, haluaako tämä asiasta kirjallisen päätöksen, oikeuskansleri antoi kaupungille huomautuksen julkisuuslain vastaisesta menettelystä. Tiedottamisen laajuus ja tavat ovat kuntalain mukaan kunnan harkittavissa. Oikeuskansleri totesi kuitenkin, että olisi ollut perusteltua, että kaupunki olisi tiedottanut koulun sisäilmaongelmista asiakirja-aineistossa esiin tuotua tehokkaammin. Tämä olisi ollut erityisen perusteltua myös siksi, että kyse oli lasten terveyteen liittyvästä asiasta.