Kotihoidon laatu ja toteuttaminen koronapandemian oloissa

Apulaisoikeuskansleri pyysi sosiaali- ja terveysministeriötä toimittamaan eduskunnan edellyttämään seurantaan liittyvät kotihoidon saatavuutta ja laatua koskevat tiedot ja selvitykset niiden valmistuttua. Lisäksi hän pyysi ministeriötä toimittamaan tietoja suunnitelmistaan ja toimenpiteistään kotihoidon saatavuuden ja laadun sekä erityisesti kotihoitoa koskevien uusien säännösten noudattamisen valvomiseksi viimeistään 2.10.2023. 

Apulaisoikeuskansleri otti omana aloitteenaan tutkittavakseen kotihoidon toteuttamisen ja laadun koronapandemian oloissa. 

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan koronapandemian aikana kotihoidon kysyntä oli lisääntynyt muun muassa siksi, että kotihoidon asiakkaille ja muille erityksissä oleville henkilöille tarvittiin enemmän tukipalveluja. Kysyntää lisäsi myös päivätoiminnan sulkeminen. 

Apulaisoikeuskanslerin mukaan on tärkeää ottaa huomioon koronapandemian aikana saadut kokemukset kotiin annettavien palveluiden toteuttamisessa, kun toimeenpannaan lainsäädännössä säädettyjä varautumisvelvoitteita. Selvitysten mukaan kunnat olivat pystyneet sekä vastaamaan koronapandemian vaatimuksiin että järjestämään kotihoidon palvelut verraten hyvin pandemian alkuvaiheessa. Tämä ei kuitenkaan poista taustalla olevaa vakavaa rakenteellista ongelmaa. Koulutettua henkilöstöä kotihoidossa ja ylipäätään sosiaali- ja terveydenhuollossa on liian vähän. Tämä korostui entisestään pandemia-aikana.

Valviran ja aluehallintovirastojen suorittamassa valvonnassa ilmenneet tiedot henkilöstötilanteesta olivat erittäin huolestuttavia. Henkilöstön riittävyys ja saatavuus vaihtelivat eri puolilla maata, ja joidenkin aluehallintovirastojen toimialueella tilanne oli erityisen huono. Puutteita oli muun muassa henkilöstön lääkehoidon koulutuksessa ja osaamisessa. Aluehallintovirastojen selvityksissä kuvataan kouluttamattomien henkilöiden ja vartijoiden käyttöä kotihoidon työntekijöinä. Henkilöstön määrä ja osaaminen eivät aina vastanneet asiakkaiden hoivan ja palvelujen tarvetta. Tilanne ei johtunut yksistään koronapandemiasta, sillä ongelma oli ollut jo ennen tätä olemassa.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että iäkkäiden ihmisten palvelujen uudistuksen toisessa vaiheessa toteutetut lainsäädäntömuutokset voivat kohentaa kotihoidon saatavuutta, toteuttamista ja laatua. Uudistuksessa on useita velvoitteita, joilla pyritään turvaamaan hyvä ja riittävä kotihoito. Eduskunta on edellyttänyt hallituksen seuraavan lainsäädäntömuutosten vaikutuksia kotihoidon saatavuuteen ja laatuun.

Apulaisoikeuskansleri viittasi hyvinvointialueiden velvoitteeseen arvioida vanhuspalvelulain mukaisesti vuosittain palvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan ja kerätä säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä hyvinvointialueen henkilöstöltä. Apulaisoikeuskanslerin mukaan vaikean henkilöstötilanteen seuranta ja valvonta ovatkin erityisen tähdellisiä kotihoidon järjestämisen siirryttyä hyvinvointialueiden uusiin hallinnollisiin rakenteisiin ja toimintoihin. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä muun muassa huomiota omavalvonnan toimivuuteen, aluehallintovirastojen ja Valviran suorittamaan valvontaan, sekä arvioitava toimeenpanoa täydentävän ohjauksen tarvetta.