Koronavirusepidemian hoitoa koskevan päätöksenteon avoimuus

Oikeuskansleri arvioi ratkaisussaan sosiaali- ja terveysministeriön menettelyä koronavirusepidemian hoitoa koskevien päätösten perusteena olevien tietojen julkisuuden ja avoimuuden toteuttamisessa.

Oikeuskansleri otti ministeriön menettelyn tutkittavaksi omana aloitteenaan, kun keväällä 2020 mediassa arvosteltiin koronavirusepidemian hoitoa koskevien päätösten perusteena olleiden taustatietojen salassapitoa. Päätöksillä, joilla pyrittiin rajoittamaan epidemian leviämistä, puututtiin voimakkaasti perus- ja ihmisoikeuksiin. Asiaa selvitettäessä ilmeni, että ministeriön linja epidemian kulkua kuvaavissa mallinnuksissa käytettyjen taustatietojen julkisuudesta ja niiden antamisesta julkisuuteen ei vaikuttanut olleen täysin selkeä kevätalvella ja keväällä 2020 eikä se siten parhaalla tavalla edistänyt avoimuutta. Mallinnukset ja niissä käytetyt taustatiedot tulevat julkisuuslain mukaan julkisiksi, kun ne ovat valmiita käyttötarkoitukseensa edellyttäen, ettei tiedon julkisuutta ole rajoitettu. Kyseiset tiedot alettiin julkistaa toukokuussa 2020.

Avoimeen ja osallisuutta edistävään demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu julkisen vallankäytön valvonta ja julkinen keskustelu päätöksistä ja niiden perusteista. Oikeuskansleri totesi, että koronavirusepidemian hoitoa koskevien päätösten merkittävyys edellyttää, että päätöksenteko koetaan legitiimiksi. Näin päätökset koetaan hyväksyttäviksi ja päätösten tarkoitus voi toteutua ihmisten ja muiden toimijoiden sitoutuessa niihin.

Päätöksentekoon oli varsinkin epidemian alkuvaiheessa vaikuttanut tiedon puutteellisuuteen ja epävarmuuteen liittyvät seikat ja niistä johtuvat päätösten valmistelun vaikeudet, samoin kuin työmäärään ja valtioneuvoston päätöksenteon aikatauluihin liittyvät näkökohdat. Eduskunnan perustuslakivaliokunta oli kiinnittänyt huomiota epidemian hoitoon liittyvien hallituksen esitysten perusteluiden ja vaikutusarviointien sekä eduskunnan tiedonsaannin ongelmiin vuosina 2020-2021. Asiaan oli jouduttu puuttumaan myös oikeuskanslerin laillisuusvalvonnassa.

Asian merkittävyyden vuoksi oikeuskansleri otti päätöksessään kantaa päätöksenteon avoimuuden kehittämiseen jatkossa. Hän piti tärkeänä, että tiedonsaantioikeus ja julkisuusperiaate toteutuvat laajasti koronavirusepidemian hoitoa koskevassa päätöksenteossa. Hänen mukaansa siten varmistetaan eri toimijoiden oikeus ja tosiasialliset mahdollisuudet osallistua epidemian hallintaa koskevaan yhteiskunnallisesti merkittävään päätöksentekoon ja arvioida sitä. Hän katsoi, että laajan avoimuuden ja osallisuuden turvaamiseksi tulee kehittää mallinnusten ja niihin pohjaavien päätösten perusteiden avoimuutta. Tiedon tuottamista ja jakamista sekä tiedonantovelvollisuutta koskevia julkisuuslain säännöksiä on oikeuskanslerin mukaan perusteltua tulkita muun muassa EU:n avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä antaman direktiivin suuntaisesti.

Ratkaisu koski myös Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen linjauksia, jotka liittyivät sen asiantuntijatehtävissään tuottamien edellä mainittujen päätösten perusteena käytettyjen tietojen ja selvitysten julkisuuteen.

Oikeuskansleri saattoi päätöksessä esittämänsä näkemykset mallinnuksissa käytettyjen tietojen julkisuuden arvioimisesta ja viranomaistoiminnan avoimuudesta sekä avoimuuden aktiivisesta edistämisestä sosiaali- ja terveysministeriön tietoon ja kiinnitti ministeriön huomiota kyseisiin seikkoihin. 

Hän pyysi sosiaali- ja terveysministeriötä ilmoittamaan, miten se on ryhtynyt päätöksessä esitettyjen näkemysten perusteella kehittämään oman ja hallinnonalansa avoimuutta epidemian hoitoa koskevissa asioissa. Oikeuskansleri pyysi myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta ilmoittamaan, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt hänen päätöksessään esittämiensä näkemysten johdosta. Lisäksi oikeuskansleri pyysi laitosta ilmoittamaan, kuinka se osana julkisuuslain mukaista velvollisuuttaan tuottaa ja jakaa tietoa toteuttaa avoimen datan, tiedon ja tieteen periaatteita.