Koronapandemian vaikutukset TE-toimistoihin

Apulaisoikeuskansleri otti omana aloitteenaan tutkittavaksi varautumisen asiamäärien merkittävään lisääntymiseen TE-toimistoissa koronapandemian ja poikkeusolojen vuoksi.

TE-toimistojen käsittelemissä asioissa on kysymys perustuslaissa taatusta oikeudesta perustoimeentulon turvaan työttömyyden perusteella. Oikeutta työttömyysturvaan koskevat asiat tulisi käsitellä ilman aiheetonta viivytystä perustuslain oikeusturvaa ja hyvää hallintoa koskevan säännöksen mukaisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksistä ilmeni, että TE-toimistojen uhkaavaan ruuhkautumiseen oli puututtu välittömästi ja niiden palvelukyky vakavassa tilanteessa oli pyritty turvaamaan monin eri keinoin. Ministeriö oli myös seurannut tilannetta ja toimenpiteiden vaikutuksia TE-toimistoille tehdyissä kyselyissä. Arvioiden mukaan tehdyt lainsäädäntömuutokset olivat vastanneet hyvin tarpeisiin ja enemmistö kyselyihin vastanneista piti myös TE-toimistoille osoitettuja lisäresursseja riittävinä. 

Apulaisoikeuskansleri piti työ- ja elinkeinoministeriön toimenpiteitä riittävinä ja tehokkaina. Niiden avulla TE-toimistojen palvelukyky oli pystytty säilyttämään voimakkaasti lisääntyneestä asiakasmäärästä huolimatta ja ruuhkautuminen oli selvityksen perusteella jäänyt verraten lyhytaikaiseksi. Työvoimapoliittisten lausuntojen käsittelyajat olivat pidentyneet, mutta selvityksen mukaan säädetty käsittelyaika oli ylittynyt esimerkiksi Uudenmaan TE-toimistossa vain lyhyenä ajanjaksona. 

Apulaisoikeuskanslerin päätöksen mukaan työvoimapoliittiset lausunnot ovat merkityksellisiä työnhakijalle muun muassa, koska TE-toimiston antama työvoimapoliittinen lausunto sitoo työttömyysetuuden maksajaa. Lausunto on eräänlainen työttömyysetuutta koskevaa päätöstä edeltävä sitova kannanotto, joka tosiasiallisesti sisältää ratkaisun työnhakijan oikeudesta työttömyysetuuteen ja jolla on välittömästi häneen ulottuvia tuntuvia vaikutuksia. Työvoimapoliittinen lausunto on edellytys sille, että työtön työnhakija voi hakea työttömyysetuutta. Näin ollen työvoimapoliittinen lausunto ja sen viivytyksetön käsittely ovat edellytyksiä työttömän työnhakijan perustoimeentuloturvan toteutumiselle.

Ministeriön selvityksen perusteella työvoimapoliittisten lausuntojen käsittelyajoista ei ollut saatavissa yhtenäisiä ja kattavia tietoja. Apulaisoikeuskansleri piti tietojen puutteellisuutta huolestuttavana tilanteen luotettavan arvioinnin kannalta. Selvityksen mukaan seurannan parantamista selvitettiin KEHA-keskuksen kanssa. Apulaisoikeuskansleri pyysi ministeriötä toimittamaan tiedot selvityksen tätä koskevista toimenpiteistä sekä arvioimaan toimenpiteiden vaikutusta ja nykyistä tilannetta.

Ministeriö oli lisäksi todennut selvittävänsä mahdollisuudet kattavamman ulkopuolisen kartoituksen hankkimiselle vuoden 2020 poikkeusolojen opeista ja kokemuksista mahdollisten tulevien kriisitilanteiden varalle. Apulaisoikeuskansleri pyysi ministeriötä ilmoittamaan, onko tällainen kartoitus tehty ja toimittamaan hänelle mahdollisen kartoituksen.

Työ- ja elinkeinoministeriön tulee toimittaa pyydetyt tiedot ja selvitykset viimeistään 1.2.2024.