Kieliryhmien edustajien valinta olisi tullut perustella

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kieliasiain neuvottelukunnan huomiota velvollisuuteen perustella ratkaisunsa riittävästi ja kirjata ne pöytäkirjoihin. Lisäksi hän kiinnitti neuvottelukunnan huomiota velvollisuuteen noudattaa tasapuolisuutta ja muita hyvän hallinnon perusteita.

Suomalaisuuden Liitto ry kanteli oikeuskanslerille siitä, että se oli jätetty vuonna 2018 kutsumatta kieliasiain neuvottelukunnan vuosittain järjestämille kieliasiain neuvottelupäiville. Kieliasiain neuvottelukunta toimii oikeusministeriön yhteydessä ja sen tehtävänä on seurata kielilainsäädännön täytäntöönpanoa ja kielellisten olojen kehitystä.

Neuvottelukunnan kokouspöytäkirjoissa ei ollut kirjauksia neuvottelupäiville kutsumisessa noudatettavista perusteista.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että neuvottelukunnalla on toiminnassaan tapauskohtaista harkintavaltaa. Tällaista harkintavaltaa neuvottelukunnalla on ollut myös neuvottelupäivien osanottajia valitessaan. Harkintavaltaa rajaavat kuitenkin hallintolaissa säädetyt, kaikkia viranomaisia velvoittavat hyvän hallinnon periaatteet, joiden mukaan viranomaisen on muun muassa kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti.

Neuvottelukunnan antamassa selvityksessä esitettiin perusteet neuvottelupäiville valittujen kutsumiselle. Nämä olisi ollut perusteltua kirjata neuvottelukunnan kokouspöytäkirjaan. Suomen kielen kieliryhmän edustajan vaihtaminen perusteluja esittämättä ja kirjaamatta voi helposti herättää epäilyksiä menettelyn tarkoituksen ja tasapuolisuuden suhteen.