Kaupunki ei noudattanut määrittelemäänsä etusijajärjestystä puitejärjestelyssä

Kaupungin rakentamispalvelu oli kilpailuttanut työmaan johtopalvelut ja solminut puitesopimukset viiden tarjouskilpailussa parhaiten sijoittuneen yrityksen kanssa. Puitesopimusten mukaan työtilaukset tehdään sopimuskauden aikana pääsääntöisesti kilpailutuksessa määräytyvän etusijajärjestyksen mukaisesti nimikekohtaisesti yksikköhinnoiltaan parhaan tarjouksen antaneelta. Mikäli parhaan tarjouksen tehneen yrityksen kapasiteetti tai urakoitsijan suorituskyky ei riitä, käytetään sopimusten mukaan seuraavaksi edullisinta jne. Kaupunki oli kuitenkin tehnyt useita palveluhankintoja tarjouskilpailussa kantelijaa huonommin sijoittuneelta yritykseltä selvittämättä tarkemmin, olisivatko paremmin sijoittuneiden yritysten kapasiteetti tai urakoitsijan suorituskyky riittäneet.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi puitesopimusten olevan sanamuodoltaan varsin väljiä, eikä niissä ole täsmällisempiä etukäteen tehtyjä määritelmiä yrityksen kapasiteetin tai urakoitsijan suorituskyvyn riittävyydestä ja siitä, minkälaisessa menettelyssä nämä seikat kulloinkin selvitetään. Vaikka etusijajärjestys sinänsä olisi määritelty selkeästi, voivat epätäsmälliset ilmaisut sopimuksissa ja laaja tapauskohtainen harkintavalta tilausten suhteen olla omiaan herättämään epäilyksiä viranomaisen toiminnan epätasapuolisuudesta ja joitakin puitesopimustoimittajia suosivasta tai syrjivästä kohtelusta. Hankintayksikön tulee toiminnassaan noudattaa hankintalain keskeisiä periaatteita sekä yleisiä hallinto-oikeudellisia periaatteita, jotka määrittävät hankintayksikön harkintavallan rajoja. Menettelyn avoimuus, tasapuolisuus ja ennakoitavuus paitsi luovat edellytyksiä tehokkaalle, lain- ja oikeudenmukaiselle hankinnalle, myös edistävät viranomaisen toiminnan yleistä luotettavuutta ja voivat hälventää epäilyksiä mielivaltaisesta päätöksenteosta. Päätöksessä esitetyt näkökohdat saatettiin kaupungin asianomaisen lautakunnan tietoon.