Kaupunginjohtajan ja valtuutetun esteellisyys
Kaupunginjohtaja toimi esittelijänä kaupunginhallituksen kokouksessa, jossa käsiteltiin ilmoitusasiana kaupungin ja irtisanotun entisen työntekijän välistä työsuhderiita-asiaa koskevaa käräjäoikeuden päätöstä. Asiakohdassa päätettiin, että mikäli kaupungin vastapuoli valittaa tuomiosta hovioikeuteen, valittaa kaupunki käräjäoikeuden tuomiosta sen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevilta osin. Mikäli kaupungin vastapuoli jättäisi valituksen tekemättä, jäisi asia myös kaupungin osalta käräjäoikeuden tuomion varaan. Kantelussa epäiltiin kaupunginjohtajan olleen esteellinen toimimaan esittelijänä, kun irtisanomisen taustalla olivat työhön liittyvät erimielisyydet ja ristiriidat nimenomaan kaupunginjohtajan ja irtisanotun työntekijän välillä. Apulaisoikeuskansleri totesi, että asioiden puolueettoman käsittelyn sekä viranomaistoimintaa kohtaan tunnetun yleisen uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi toimielinten kokoonpanojen tulee olla ulkopuolisen objektiivisen arvion mukaisesti esteettömiä. Asioiden puolueeton viranomaiskäsittely on yksi keskeisistä oikeusturvan takeista. Viranhaltijan on syytä pidättäytyä osallistumasta päätöksentekoon asioissa, joihin hänellä on ulkopuolisen havaittavissa oleva selkeä intressi. Ilmoitusasian tiedoksi merkitsemisen käsittelemistä toimielimen kokouksessa ei apulaisoikeuskanslerin käsityksen mukaan voida pitää sellaisena puhtaasti teknisenä toimena, johon esteellisyys ei voisi vaikuttaa. Tässä tapauksessa asiakohdassa kirjattiin päätös siitä, miten kaupunki tulee menettelemään mahdollisen muutoksenhaun tilanteessa, eikä kohdan käsittely siten näyttänyt olleen ainoastaan muodollinen tiedoksi merkitseminen. Esittelijällä on ollut mahdollisuus vaikuttaa päätöksen sisältöön. Ulkopuolinen henkilö on siten voinut perustellusti kyseenalaistaa esittelijän puolueettomuuden asiassa.
Kantelija katsoi lisäksi kaupunginvaltuutetun olleen sukulaisuuden perusteella esteellinen valtuuston kokouksen käsitellessä kaupunginhallituksen esitystä lisämäärärahan anomisesta talousarviovuodelle 2013, kun lisämäärärahan tarve johtui mm. siitä, että asianajotoimiston palveluja oli käytetty arvioitua enemmän. Kaupungin arvioitua suuremmat kustannukset asiantuntijapalveluiden ostoista aiheutuivat asianajajan, joka oli kyseisen valtuutetun isä, palkkiolaskuista ja niiden maksatustarpeesta. Kantelun mukaan valtuutetun isä oli kaupungin käyttämän osakeyhtiömuotoisen asianajotoimiston ainoa omistaja ja hallituksen jäsen. Apulaisoikeuskansleri totesi yleisesti, että edellä kuvattu asetelma sisälsi arvostelulle alttiita elementtejä, vaikka päätöksenteossa ei ollut kyse suoranaisesti valtuutetun isän asianajotoimistoa koskevasta asiasta. Yleisenä lähtökohtana on pidettävä päätöksenteosta pidättäytymistä, mikäli kysymys mahdollisesta esteellisyydestä on tulkinnanvarainen tai epäselvä.
Apulaisoikeuskansleri saattoi esteellisyyttä koskevat yleiset huomionsa kaupunginhallituksen tietoon.