Käräjätuomarille syyte virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja ampuma-aserikoksesta

Apulaisoikeuskansleri päätti syytteen nostamisesta käräjätuomaria vastaan virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja ampuma-aserikoksesta. Apulaisoikeuskansleri pyysi valtakunnansyyttäjää ryhtymään toimenpiteisiin syytteen nostamiseksi.

Käräjätuomarin epäillään käsitelleen rikoskomisarion pyynnöstä vangitsemisvaatimuksia viikonloppuisin vuosina 2018-2020, vaikka häntä ei ollut määrätty hovioikeuspiirin päivystysvuorossa olevaksi tuomariksi. Asiat eivät olisi kuuluneet käräjätuomarin ratkaistavaksi myöskään käräjäoikeuden työjärjestyksen perusteella. Menettely on ollut omiaan aiheuttamaan epäilyksen siitä, että vangitsemisvaatimuksen esittäjä on voinut vaikuttaa tuomarin määräytymiseen omassa asiassaan ja siten loukannut tuomioistuinten toiminnalta keskeisesti vaadittavia puolueettomuuden ja riippumattomuuden vaatimuksia. Käräjätuomari oli laskuttanut näistä viikonloppuisin käsitellyistä vangitsemisistunnoista erilliset toimenpidepalkkiot.

Epäillyssä virkavelvollisuuden rikkomisessa ja ampuma-aserikoksessa on kyse siitä, että käräjätuomari oli tuonut aseen Keski-Suomen käräjäoikeuteen ja esitellyt sitä siellä ilman laissa säädettyä hyväksyttävää syytä. 

Esitutkinnassa käräjätuomari on myöntänyt käsitelleensä vangitsemisistunnot kertomatta siitä päivystysvuorossa olleelle tuomarille sekä esitelleensä asetta käräjäoikeudessa, mutta kiistänyt syyllistyneensä asiassa epäiltyihin rikoksiin.

Laillisuusvalvonnallisen arvioinnin perustella apulaisoikeuskansleri saattoi vangitsemisvaatimukset tehneen rikoskomisarion tietoon käsityksensä siitä, että tämän yleisestä käytännöstä poikennut menettelynsä ei ollut vastannut sitä, miten on tarkoitettu toimittavan. Rikoskomisario oli pyytänyt käräjätuomaria käsittelemään viikonloppuisin tehdyt vangitsemisvaatimukset, vaikka hän oli tiennyt, että tuomari ei ollut hovioikeuspiirin päivystävä tuomari. Rikoskomisarion asema erosi käräjätuomarin menettelystä kuitenkin siinä, että asioiden jakaminen on tuomioistuimen päätösvaltaan kuuluva asema ja poliisi on lähtökohtaisesti voinut luottaa käräjätuomarin toiminnan asianmukaisuuteen. Poliisin toiminnasta tässä asiassa ei ollut myöskään säännelty selkeästi. 

Apulaisoikeuskansleri totesi, että poliisin määräyksissä tai ohjeissa olisi syytä säännellä poliisin menettelystä vangitsemisasian käsittelystä viikonloppuna ottaen huomioon muun ohella asian merkityksellisyys poliisin toiminnan objektiiviselle puolueettomuudelle. Apulaisoikeuskansleri pyysi Poliisihallitusta ilmoittamaan mahdollisista tätä koskevista toimenpiteistään määräajassa.

Apulaisoikeuskanslerin ratkaisu ja muut asiakirjat ovat toistaiseksi salassa pidettäviä. Asian julkisuudesta päätetään tuomioistuinkäsittelyn alkaessa.