Käräjäoikeus ei antanut haastetta viipymättä ja tuomitsi rangaistukseen vanhentuneesta rikoksesta

Apulaisoikeuskanslerin sijainen antoi huomautuksen käräjätuomarille, joka oli käräjäoikeuden puheenjohtajana lukenut vastaajan syyksi syyteoikeudeltaan vanhentuneen rikoksen. Asia kävi ilmi oikeuskanslerin laissa säädettyihin tehtäviin kuuluvassa rangaistustuomioiden tarkastamisessa.

Syyteoikeus oli vanhentunut jo ennen asian siirtymistä käräjätuomarin käsiteltäväksi. Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti asiaa aiemmin käsitelleen käräjätuomarin huomiota velvollisuuteen antaa rikosasiassa haaste viipymättä. Haaste oli annettu vasta lähellä syyteoikeuden vanhentumisen ajankohtaa, eikä sitä ollut ennätetty antaa vastaajalle tiedoksi ennen syyteoikeuden vanhentumista.

Vanhentunut rikos oli yksi käräjäoikeuden asiassa vastaajan syyksi lukemista rikoksista. Asiassa vastaajan aiemmat tuomiot oli arvioitu riittäväksi seuraamukseksi myös hänelle asiassa syyksi luetuista uusista rikoksista. Korkein oikeus oli asian ratkaisseen käräjätuomarin hakemuksesta purkanut käräjäoikeuden tuomion siltä osin, kun vastaajan syyksi oli luettu syyteoikeudeltaan vanhentunut rikos.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että rangaistuksen tuomitseminen rikoksesta, josta lain mukaan ei enää voi seurata rangaistusta, on omiaan heikentämään luottamusta lainkäytön asianmukaisuuteen ja vaarantaa merkittävästi vastaajan oikeusturvaa. Tapauksessa virheestä ei kuitenkaan ollut aiheutunut vastaajalle haitallisia täytäntöönpanoseuraamuksia tai muutakaan vahinkoa.