Käräjäoikeuden äänitteet ja tiedonhallinta

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Pohjois-Savon käräjäoikeuden huomiota julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain velvollisuuksiin ja saattoi käräjäoikeuden tietoon käsityksensä, että tuomioistuimen tulee ilmoittaa tiedossaan olevasta äänityksen epäonnistumisesta asianosaisille oma-aloitteisesti.

Kantelija arvosteli sitä, että käräjäoikeuden vastaanottaman todistelun äänittäminen oli epäonnistunut eikä hän saanut asiasta tietoa ennen kuin hänen avustajansa oli pyytänyt äänitallenteita muutoksenhakua varten. Kantelusta pyydetyn selvityksen yhteydessä kuitenkin ilmeni, että istunto oli tallennettu myös toisella äänityslaitteella ja tallenne toimitettiin avustajalle.

Apulaisoikeuskansleri piti lainmukaisen tiedonhallinnan näkökulmasta ongelmallisena sitä, että äänitteestä ei ollut merkintää käräjäoikeuden rekisterissä. Näin ollen toisen äänitteen olemassaolo selvisi sattumanvaraisesti vasta asianosaisen kanneltua asiasta. Oikeudenkäyntimenettelyssä suullista todistelua ei kokonaisuudessaan kirjata pöytäkirjaan tai tuomioon, joten äänitteet ovat asianosaisten oikeusturvan kannalta tärkeitä.

Vaikka hallintolakia ei sovelleta lainkäyttöön, on siinä säädettyjen hyvän hallinnon periaatteiden soveltaminen soveltuvin osin myös tuomioistuimen toiminnassa omiaan turvaamaan asiakkaiden asianmukaista kohtelua. Tuomioistuimella on laissa säädetty velvollisuus tehdä äänitallenteet ja oikeudenhoidon asiakas voi luottaa tallentumisen onnistumiseen. Mikäli tuomioistuin ei ilmoita äänityksen epäonnistumisesta, niin asianosaiset varautuvat muutoksenhakuun olettaen perusteettomasti, että äänitteet ovat heillä tarvittaessa muutoksenhakutuomioistuimessa käytettävissä.