Kansaneläkelaitoksen menettely asumistuen maksamisessa vuokranantajalle

Apulaisoikeuskansleri esitti käsityksensä hyvään hallintoon kuuluvasta viranomaisen toimintavelvollisuudesta ja sen rajoista.

Kantelija arvosteli Kelan menettelyä asumistukiasiassa. Kantelijalla ollut vuokralainen oli asumistukihakemuksessaan pyytänyt, että myönnettävä asumistuki maksettaisiin vuokranantajalle eli kantelijalle. Kela oli maksanut myöntämänsä asumistuen vuokralaisen tilille. Kantelijan mukaan Kela ei ollut menetellyt sille tehdyn hakemuksen mukaisesti. Kelan selvityksen mukaan päätöksen antamisen yhteydessä oli soitettu kantelijalle. Koska kantelijaa ei ollut tavoitettu puhelimitse, takautuva tuki oli maksettu vuokralaiselle ja kantelijalle oli lähetetty yhteystietolomake.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan asumistuessa on kysymys hakijan perustoimeentuloa turvaavasta etuudesta, minkä vuoksi Kelan tulee toimia ripeästi asumistukihakemuksen käsittelyssä. Kela ei voi lähtökohtaisesti viivyttää hakemuksen ratkaisemista vuokranantajasta johtuvasta syystä. Kelan tulee kuitenkin suostuessaan maksamaan asumistuen suoraan vuokranantajalle suojata vuokranantajan omaisuutta ja oikeutettuja odotuksia. Toisaalta vuokranantajalla on velvollisuus itsekin aktiivisesti myötävaikuttaa siihen, että tuen maksaminen vuokranantajan tilille on mahdollista.

Puhelinsoiton lisäksi kantelijalle oli lähetetty yhteystietolomake ja kantelija oli ollut tietoinen, että asumistuki oli ollut tarkoitus maksaa suoraan hänen tililleen, joten hän oli voinut odottaa, että hänen tilitietojaan tarvitaan asumistuen maksamista varten. Asian kiireellisyys ja merkitys asumistuen saajan näkökulmasta, Kelan velvollisuus toimia erityisen ripeästi ja vuokranantajalta odotettava aktiivisuus huomioiden apulaisoikeuskansleri katsoi, että yksi soitto vuokranantajalle on ollut näissä olosuhteissa riittävää.