Julkisen vallan käyttöön liittyvien tehtävien ulkoistaminen lastensuojelussa
Apulaisoikeuskansleri antoi ratkaisunsa kanteluun, jossa arvosteltiin kuntien menettelyä ulkoistaa lastensuojelun tehtäviä, kuten palvelutarpeen arviointia, ilman virkavastuuta toimiville yksityisille yrityksille.
Valviralta saadusta selvityksestä ei apulaisoikeuskanslerin mukaan ilmene, että sosiaalityön ulkoistaminen lastensuojelussa tai yleisemmin sosiaalihuollossa olisi ollut kattavammin valvonnan kohteena. Kyseisten ongelmien selvittämiseen ei ole viitattu myöskään sosiaali- ja terveysministeriön antamassa lausunnossa. Apulaisoikeuskansleri Puumalainen pitääkin tärkeänä, että asiasta hankittaisiin suunnitelmallisesti tarkempaa tietoa, mikä mahdollistaisi paremman puuttumisen ongelmaan valvonnan ja ohjauksen keinoin sekä valvontavoimavarojen tehokkaan suuntaamisen. Apulaisoikeuskansleri kehottaa ministeriötä harkitsemaan selvityksen teettämistä sosiaalihuollon tehtävien ulkoistamisesta ja ostamisesta yksityisiltä toimijoilta ja tähän liittyvistä epäkohdista. Apulaisoikeuskansleri pyysi sosiaali- ja terveysministeriötä ilmoittamaan toimenpiteistään asiassa viimeistään 25.2.2022.
Apulaisoikeuskanslerin mukaan sosiaali- ja terveysministeriön ja Valviran keskusvirastona tulisi lastensuojelun sekä laajemminkin sosiaalihuollon valvonnassaan ottaa järjestelmällisesti ja valtakunnallisesti huomioon yksityisiltä toimijoilta ostetut palvelut, niiden sisältö ja palveluiden toteutus.
Apulaisoikeuskansleri muistutti ratkaisussaan, että sosiaalihuollon järjestäminen muuttuu sote-uudistuksessa, mutta ongelmat sosiaalityön ulkoistamisessa eivät poistu. Rajanvetoa viranomaistehtävien ja yksityisten tuottaminen palvelujen välillä joudutaan käymään myös, kun hyvinvointialueet järjestävät palvelut. Apulaisoikeuskansleri pitää tärkeänä valvonnan kehittämistä ja resursointia niin, että sote-uudistuksessa tulevat muutokset otetaan huomioon.
Apulaisoikeuskansleri lähetti päätöksensä tiedoksi myös valtiovarainministeriölle.
Sosiaali- ja terveysministeriön antaman lausunnon mukaan voimassa olevassa sosiaalihuoltolaissa ja lastensuojelulaissa palvelutarpeen arviointia ei ole siirretty viranomaisorganisaation ulkopuolelle. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä on tarvittaessa arvioitava muun muassa mahdollinen lapsen kodin ulkopuolelle sijoittamisen tarve. Näin ollen palvelutarpeen arvioon liittyy suoraan merkittävää julkisen vallan käyttöä, jota ei voida siirtää yksityiselle toimijalle edes lainsäädännöllä. Palvelutarpeen arvio ja lastensuojelun asiakkuuden tarve ovat kokonaisuus, jossa on melko mahdotonta erottaa viranomaispäätöstä ja siihen liittyvää valmistelua.
Aluehallintovirastojen antamista selvityksistä ilmeni runsaasti tapauksia, joissa yksityisten palvelutuottajien palveluksessa olevat työntekijät ovat tehneet muun muassa palvelutarpeen arviointia, asiakassuunnitelmien laadintaa, päätösten valmistelua ja työparityöskentelyä tai nämä työntekijät ovat työskennelleet tosiasiallisesti lapsen asioista vastaavana sosiaalityöntekijänä. Lisäksi kunnat ovat hankkineet palvelukseensa sosiaalityöntekijöitä lainvastaisin järjestelyin. Selvityksen mukaan kuntayhtymän viranhaltijoiden ja yksityisen palveluntuottajan välisessä erittäin kiinteässä yhteistyössä palveluntuottajan ja viranomaisen roolit näyttävät toisinaan hämärtyvän. Päätösvalta esimerkiksi sijoituspaikan valinnassa saattaa liukua viranomaiselta palveluntuottajalle. Kyse ei ole vain hyvästä hallinnosta ja viranomaistoiminnan integriteetistä. Epäterveet asetelmat vaarantavat myös sen, miten sosiaalihuollon asiakkaat saavat heille kuuluvat palveluita. Aluehallintovirastojen selvityksen mukaan on ilmennyt, että vaikka asiakassuunnitelmaan on kirjattu tietyt palvelut asiakkaalle, niin palveluntuottaja ei anna näitä palveluita arvioituaan palvelun tarvetta uudelleen.
Apulaisoikeuskansleri toteaa ratkaisussaan, että monessa tapauksessa kunnan tai kuntayhtymän virkasuhteessa olevien sosiaalityöntekijöiden vähäinen määrä vaikuttaa asioiden hoitoon. Käytännössä tuolloin ei aina ole mahdollista, että kaikki viranomaiselle kuuluvat tehtävät tulisivat asianmukaisesti hoidettua. Kyse ei kuitenkaan ole vain resursseista, vaan myös siitä, miten virkavastuulla tehtävässä sosiaalihuollossa turvataan asiakkaiden perusoikeudet. Apulaisoikeuskansleri on ottanut lastensuojelun rakenteellisiin ongelmiin kantaa puheenvuorossaan valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomuksessa vuodelta 2019.
Hallituksen esitys lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärän rajoittamisesta on annettu eduskunnalle lokakuun alussa 2021.