Hyvitysesitys kohtuuttoman pitkän käsittelyajan vuoksi

Kantelija pyysi oikeuskanslerin kannanottoa siihen, oliko hänellä oikeus hyvitykseen valtiolta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan kohtuuttoman pitkän käsittelyajan vuoksi. Kantelijan asian käsittely sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa ja vakuutusoikeudessa on kestänyt yhteensä noin kolme vuotta ja kymmenen kuukautta. Asian kolmen vuoden käsittelyaika sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa oli ollut yli kaksi kertaa pidempi kuin lautakunnan keskimääräinen käsittelyaika tuolloin. 

Apulaisoikeuskanslerin päätöksen mukaan asiassa oli ollut kyse perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaista perustoimeentuloa turvaavasta sairauspäivärahasta, jolloin asian käsittelyn joutuisuudella on erityisen suuri merkitys. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, että kansallisesta hyvityslainsäädännöstä huolimatta Euroopan ihmisoikeussopimus ja ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö muodostavat oikeudellisen perustan hyvitykselle. Ennakkoratkaisussa KKO 2011:38 korkein oikeus piti kärsimyskorvauksen saamista esitutkinnan kohtuuttomasta kestosta mahdollisena siitä huolimatta, että lainsäädäntöömme ei sisälly asiaa koskevaa nimenomaista säännöstä.

Oikeuskansleria koskevassa laissa ei ole nimenomaista perustaa hyvitysesityksen tekemiselle.  Ottaen kuitenkin  huomioon ylimpien laillisuusvalvojien  kanteluiden käsittelyä koskevien säännösten yhdenmukaistamistavoite, oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin perustuslaissa säädetty perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvontaa koskeva sama tehtävä, eurooppalaiset ihmisoikeusvelvoitteet sekä oikeuskanslerista annetun lain 4 §:n 2 momentin sanamuoto voi myös oikeuskansleri tehdä esityksiä hyvityksen maksamiseksi.

Kantelijan valitusasiaa ei ollut käsitelty perustuslain 21 §:n 1 momentin ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 (1) artiklan mukaan kohtuullisessa ajassa ja viivytyksettä. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan mukaan jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt. Asian ollessa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ja myöhemmin vakuutusoikeuden käsiteltävänä Suomessa ei ollut vielä kansallista lainsäädäntöä oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hallintolainkäytössä.

Huomioon ottaen oikeussuojakeinojen puuttuminen oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämiseksi ja oikeuskanslerin perustuslain 108 §:ssä säädetty perustuslaillinen toimeksianto valvoa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, apulaisoikeuskansleri esitti, että sosiaali- ja terveysministeriö hyvittää kantelijalle tämän viivästyksen. Apulaisoikeuskansleri pyysi sosiaali- ja terveysministeriötä ilmoittamaan toimenpiteistään asiassa.