Hovioikeuden menettely rikosasiassa

Apulaisoikeuskansleri antoi Itä-Suomen hovioikeuden kolmelle hovioikeudenneuvokselle ja hovioikeuden esittelijälle huomautuksen lainvastaisesta menettelystä asianomistajan yksin ajaman rikosasian käsittelyssä.

Asianomistaja oli hovioikeudelle toimittamassaan haastehakemuksessa vaatinut syyttäjänä toimineelle kantelijalle rangaistusta muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä, kantelijaa viralta pantavaksi ja maksamaan asianomistajalle noin 1,8 miljoonan euron vahingonkorvaukset. Hovioikeus oli järjestänyt asiassa valmisteluistunnon, pääkäsittelyn ja tuomiollaan hylännyt kantelijaan kohdistuneet syytteet ja vaatimukset.  

Asianomistaja ei ollut esittänyt syytteen teonkuvausta haastehakemuksessa eikä sen täydennyksissä. Hovioikeus oli tästä huolimatta antanut asiassa haasteen. Valmisteluistuntoa varten laadittuun yhteenvetoon hovioikeus oli muotoillut itse syytteen teonkuvauksen, jonka se oli päätellyt haastehakemuksen eri kohtiin kirjoitetuista selostuksista. Apulaisoikeuskansleri totesi hovioikeuden menetelleen lainvastaisesti ja poikenneen olennaisesti tuomioistuimeen kohdistuvasta puolueettomuusvaatimuksesta. 

Tuomioistuin ei voi ottaa rikosasiaa omasta aloitteesta tutkittavakseen, vaan syyttäjän tai rangaistusta vaativan asianomistajan asiana on nostaa syyte ja esittää teonkuvaus. Tuomioistuin ei voi sanella rangaistusta vaativalle asianomistajalle, miten haastehakemuksen puute on korjattava tai laatia syytteen teonkuvausta asianomistajan puolesta. Haastehakemus myös määrittelee oikeudenkäynnin rajat ja puolustautumisen kohteen. Apulaisoikeuskansleri piti hovioikeuden virheellistä menettelyä vakavana ja kantelijan perusoikeuksia sekä oikeusturvaa olennaisesti vaarantavina.