Hoitoon pääsyn toteutuminen

Kantelussa oli kysymys lasten psykiatrisen hoidon saatavuudesta sairaanhoitopiirissä. Asiassa ilmeni, että sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian erikoisalalla hoitoa yli laissa säädetyn enimmäisajan odottaneita oli tarkasteluajankohtana noin 36 prosenttia kaikista hoitoa odottaneista. Heistä kahdeksan odotti psykoterapiaan ja kaksi osastohoitoon pääsyä. Lisäksi lastenpsykiatrian osastoilla oli ajoittain ylipaikkatilanne. Selvityksen perusteella laissa säädetyn enimmäisodotusajan ylittyminen psykoterapiassa johtui psykoterapeuttien vähäisyydestä ja alueen pitkistä välimatkoista. Sairaanhoitopiiri ei kyseisessä tilanteessa ollut voinut järjestää tarvittavia palveluita esimerkiksi hankkimalla niitä muilta palvelun tuottajilta. Koska kuitenkin lastenpsykiatrian vastuualueella 10 potilaan hoitoon pääsy oli viivästynyt yli laissa säädetyn enimmäisajan eikä heidän kohdallaan ollut selvitetty, että hoidon järjestämiselle säädetystä enimmäisajasta olisi ollut perusteltua poiketa lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista syistä, ei heidän kohdallaan potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 §:ssä säädetty oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ollut toteutunut. Apulaisoikeuskansleri saattoi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän lastenpsykiatrian vastuualueen tietoon käsityksensä terveydenhuoltolain 53 §:ssä säädettyjen määräaikojen noudattamisen tärkeydestä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 §:ssä säädetyn laadultaan hyvän hoidon toteuttamisessa.