Hyppää sisältöön

Hätäkeskuksen menettely

Diaarinumero: OKV/3/50/2012
Antopäivä: 22.5.2012
Ratkaisija: oikeuskansleri
Kohde: muu sisäministeriön hallinnonala
Toimenpide: käsitys

Lehdessä ilmestyneen kirjoituksen mukaan hätäkeskus oli sinne puhelimitse tullen ilmoituksen perusteella luvannut lähettää kohteeseen sairaankuljetusyksikön. Puhelun aikana hätäkeskus ei ollut ilmoittanut soittajalle, että kysymys on kiireettömästä sairaankuljetuksesta. Ilmoituksen tekijä oli vajaan tunnin kuluttua ensimmäisestä soitostaan tiedustellut hätäkeskuksesta sairaankuljetuksen viipymistä. Kirjoituksen mukaan sairaankuljetusyksikön saapumiseen kohteeseen oli ensimmäisestä ilmoituksesta kulunut aikaa kaksi tuntia ja 18 minuuttia. Oikeuskansleri otti asian kirjoituksesta ilmenevien tietojen perusteella omana aloitteena tutkittavaksi. 

Asiassa selvityksen antanut Hätäkeskuslaitos totesi, että tavanomaisesti hätäkeskus ei pysty kertomaan asiakkaalle sairaankuljetusyksikön arvioitua saapumisaikaa kiireettömässä tehtävässä eikä laitos pitänyt arvioidun ajan kertomista myöskään tarkoituksenmukaisena.

Oikeuskansleri totesi päätöksessään, että odotusaika-arviossa ei luonnollisestikaan ole kysymys tarkan ajankohdan ilmoittamisesta, vaan arviosta. Hän katsoi, että esimerkiksi kiireettömissä sairaankuljetuksissa olisi syytä ilmoittaa edes tieto tavoitevasteajasta tai siitä, että kysymys on kiireettömästä tehtävästä, minkä vuoksi ambulanssin saapuminen voi kestää, jollei muuta arviota ilmoittajalle kyetä antamaan. Muuten ilmoittaja voi jäädä käsitykseen, että ambulanssi saapuu nopeasti, mikä ambulanssin viipyessä aiheuttaa turhaa huolestumista ja epätietoisuutta, kuten kyseisessä tapauksessa tapahtui. Oikeuskanslerin mukaan edes karkean arvion ilmoittaminen voi myös vähentää ilmoittajan tarvetta soittaa uudelleen hätäkeskukseen.      

Oikeuskansleri saattoi asiassa lausunnon antaneen sisäasiainministeriön pelastusosaston ja selvityksen antaneen Hätäkeskuslaitoksen tietoon näkemyksensä, jonka mukaan sairaankuljetusyksikön saapumisen odotusaika-arvion esittäminen on perustuslain 21 §:n 2 momentissa ilmaistun ja hallintolain 1 §:ssä ja 2 luvussa tarkemmin säännellyn hyvän hallinnon näkökulmasta perusteltua etenkin tilanteissa, joissa odotusaika voi muodostua pitkäksi.