Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa

Apulaisoikeuskanslerin sijainen antoi lausunnon hallituksen esityksestä, jossa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen piti myönteisenä sitä, että esitysluonnoksessa ei ehdotettu muutoksia virallisperiaatteeseen eli tuomioistuimen velvollisuuteen selvittää asiaa oma-aloitteisesti, jos asian laatu ja oikeusturvan tarve sitä edellyttävät. Apulaisoikeuskanslerin sijainen piti hyvänä myös sitä, että yksityinen asianosainen voi jatkossakin hoitaa asiansa hallintotuomioistuimessa yleensä itse ilman asianajajaa tai muuta asiamiestä.

Esityksen mukaan määritelmä viranomaisesta sisältäisi julkista hallintotehtävää hoitavat yksityiset tahot, eikä muutoksenhausta niiden tekemiin hallintopäätöksiin tarvitsisi enää säätää erikseen. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen mukaan julkisen hallintotehtävän käsite ei ole yksiselitteinen, mikä saattaa jatkossakin puoltaa nimenomaisia erityissäännöksiä muutoksenhausta. Tulkintaongelmia voi syntyä myös tapauksissa, joissa valitus kohdistuu julkista hallintotehtävää hoitavan yhteisön sisäiseen päätöksentekoon. Tilanne, jossa yhtiö- tai yhdistysmuotoiseen toimijaan sovelletaan sille annettujen julkisten hallintotehtävien johdosta yleisiä hallinto-oikeudellisia säädöksiä, on toimijan henkilöstön osaamisvaatimusten ja henkilöstölle asetetun vastuun kannalta haastava.

Päätöksen puhelintiedoksiantoa koskevaan säännökseen liittyen apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että puhelintiedoksiannossa on pystyttävä varmistumaan siitä, että vastaanottaja ymmärtää asiakirjan sisällön ja merkityksen. Tämä asettaa tiedoksiannon toimittajalle erityisiä vaatimuksia, joten sääntelyn tulisi olla tarpeeksi ohjaavaa ja yksityiskohtaista, jotta asianosaisen oikeusturva ei vaarannu. Säännös, jonka perusteella tiedoksiantohetken näyttäminen voidaan siirtää asianosaisen vastuulle, ei myöskään saa käytännön soveltamistilanteissa vaarantaa asianosaisen oikeusturvaa.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kannatti ehdotusta, että jatkossa muutoksen hakeminen korkeimmalta hallinto-oikeudelta edellyttäisi lähtökohtaisesti valituslupaa. Hän piti perusteltuna myös sitä, että tuomion purkamista koskevissa asioissa muun hakijan kuin viranomaisen tulisi käyttää oikeudenkäyntiasiamiestä tai -avustajaa.