Esitutkintapäätöksen sisältö ja perusteleminen

Poliisin esitutkintapäätöksestä ei käynyt yksiselitteisesti ilmi sen sisältämä ratkaisu eli se, oliko asiassa päätetty jättää esitutkinta toimittamatta vai päättää aloitettu esitutkinta saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi. Päätös oli lisäksi oikeudelliselta perustelultaan ristiriitainen ja siinä viitattiin kumottuun esitutkintalain säännökseen. Päätöksen perustelut olivat muutoinkin niin suppeat, että ne eivät mahdollistaneet päätöksen lainmukaisuuden arviointia. Päätös ei kerrotun vuoksi täyttänyt esitutkintapäätöksille esitutkintalaissa asetettuja vaatimuksia. Lisäksi sen perusteena ollut säännös oli ilmoitettu käyttämällä lain nimen lyhennettä, joka ei välttämättä ole tuttu asiaa koskevaan sääntelyyn perehtymättömälle asianosaiselle.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi päätöksessään, että oikeudellisten ratkaisujen perusteluilla on useita eri tehtäviä. Esitutkintapäätösten osalta keskeisenä voidaan pitää asianosaisten tarvetta tietää, miksi esitutkintaa ei toimiteta tai miksi se on lopetettu. Päätösten perustelut lisäävät lisäksi luottamusta viranomaisten toimintaan ja mahdollistavat ratkaisujen ulkoisen kontrolloitavuuden. Perusteluilla on merkitystä myös ratkaisijan oman itsekontrollin kannalta, sillä päätöstä perustellessaan ratkaisija joutuu pohtimaan päätöksensä oikeudellista kestävyyttä.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti asian tutkinnanjohtajana toimineen komisarion huomiota esitutkintapäätösten asianmukaiseen perustelemiseen.