Esitutkintapäätöksen perusteleminen ja salassapitomerkinnän tekeminen

Kantelija arvosteli poliisin laatiman esitutkintapäätöksen perusteluja, koska kantelija oli jäänyt epätietoiseksi siitä, oliko esitutkintapäätöksessä ollut kyse päätöksestä olla aloittamatta esitutkintaa vai muusta esitutkintapäätöksestä.

Kantelijan mainitsema epätietoisuus oli apulaisoikeuskanslerin mielestä ymmärrettävä. Esitutkintapäätöksen aluksi todettiin otsikkomaisesti "ei rikosta" ja päätöksen perusteluissa tuotiin esille esitutkintalain 2 §:n säännös ja muun ohella todettiin, että asiassa ei ollut syytä epäillä rikosta. Toisaalta esitutkintapäätöksessä oli väliotsikko "esitutkinnasta", jonka alla kerrottiin asiassa hankitusta lausunnosta ja sen sisällöstä sekä poliisin siihen pyytämistä tarkennuksista. Viimeksi mainitusta oli apulaisoikeuskanslerin mielestä mahdollista saada se käsitys, että kyse olisi ollut aloitetussa esitutkinnassa suoritetuista esitutkintatoimenpiteistä. Esitutkinta olisi tässä valossa aloitettu, mutta lopetettu saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi, koska tutkinnassa olisi käynyt selville, että rikosta ei ollut tehty.

Apulaisoikeuskansleri korosti, että esitutkintapäätöksestä tulee käydä yksiselitteisesti ilmi, onko kysymyksessä päätös esitutkinnan aloittamatta jättämisestä vai aloitetun esitutkinnan lopettamisesta. Tässä mielessä esitutkintapäätös antoi edellä kerrotun perusteella aihetta arvosteluun.

Kantelija arvosteli lisäksi sitä, että poliisi oli lähettänyt hänelle esitutkintapäätöksen, joka oli sisältänyt salassa pidettäväksi luokiteltavaa tietoa, mutta päätökseen ei ollut tehty merkintää salassa pitämisestä. Poliisilaitos myönsi antamassaan lausunnossa, että mainittua menettelytapaa voitiin pitää virheellisenä.

Apulaisoikeuskansleri arvioi asiaa oikeudellisesti samoin kuin poliisilaitos. Hän korosti, että poliisin kantelijalle lähettämä esitutkintapäätös oli viranomaisen asiakirja, jonka viranomainen oli antanut asianosaiselle ja asiakirja oli sisältänyt tietoja, jotka olivat olleet salassa pidettäviä toisen tai yleisen edun vuoksi. Asiakirjaan olisi näin ollen tullut tehdä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain nojalla merkintä sen salassa pitämisestä.

Apulaisoikeuskansleri saattoi esitutkintapäätöksen perustelemisesta esittämänsä näkemykset päätöksen laatineen rikosylikomisarion tietoon. Apulaisoikeuskansleri saattoi lisäksi salassapitomerkinnän tekemisestä esittämänsä näkemykset poliisilaitoksen tietoon.