Esitutkinnan viipyminen ja tutkinnan päättäminen

Kantelija oli maaliskuussa 2011 tehnyt rikosilmoituksen poliisille. Tutkinnanjohtaja teki vasta lokakuussa 2012 tapahtuma-aikana voimassa olleen esitutkintalain (449/1987) 2 §:n mukaisen päätöksen olla aloittamatta asiassa esitutkintaa. Lain 6 §:n mukainen velvollisuus toimittaa esitutkinta ilman aiheetonta viivytystä ei koske ainoastaan esitutkinnan mahdollisen aloittamispäätöksen jälkeisiä toimia (esitutkinta suppeassa merkityksessä), vaan myös esitutkinnan mahdollista aloittamista koskevan päätöksen tekemistä ja sitä edeltäviä toimenpiteitä (esitutkinta laajassa merkityksessä). Sekä Poliisihallitus että apulaisoikeuskansleri katsoivat tutkinnan viivästyneen esitutkintalain vastaisesti kohtuuttomasti.

Lisäksi kävi ilmi, että tutkinnanjohtaja oli joulukuussa 2011 tehnyt asiassa tutkinnan keskeyttämispäätöksen. Esitutkinnan keskeyttämisedellytyksiä ei ollut määritelty päätöksen tekohetkellä voimassa olleessa esitutkintalainsäädännössä. Esitutkintalain muuttamista koskevan lain esitöiden (HE 52/2002 vp s. 31) mukaan esitutkinnan keskeyttämisen käsite “on vakiintuneena ammattiterminä tarkoittanut esitutkintaviranomaisen tosiasiallista päätöstä keskeyttää aktiiviset toimenpiteet tutkittavana olevan jutun selvittämiseksi silloin, kun todistusaineisto jutun päättämiseksi on puutteellinen, mutta uutta todistusaineistoa ei ole heti odotettavissa”.  

Käynnistetyn esitutkinnan päättäminen ei ollut mahdollista tapahtuma-aikaan voimassa olleen esitutkintalain (449/1987) 2 §:n nojalla, vaan siitä säädettiin esitutkintalain 43 §:ssä. Viimeksi mainitun pykälän perusteella aloitettu esitutkinta voitiin lopettaa saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi muun muassa, jos tutkinnassa oli käynyt selville, ettei rikosta ollut tehty taikka ettei asiassa voitu nostaa ketään vastaan syytettä tai esittää muuta rikokseen perustuvaa julkisoikeudellista vaadetta. 

Poliisihallituksen lausunnossaan toteamalla tavalla esitutkinnan keskeyttäminen viittaa jo terminä aikaan, jolloin esitutkinnan aloittamiskynnys on jo ylitetty. Myös tutkinnanjohtajan  tekemän tutkinnan keskeyttämispäätöksen ilmaisut ”jutun tutkinta keskeytetään toistaiseksi” ja ”tutkinta käynnistetään uudelleen, jos…” ovat omiaan luomaan käsityksen, että kyse on ollut jo aloitetun esitutkinnan keskeyttämisestä eikä hänen selvityksessään kertomallaan tavalla päätöksestä lykätä esitutkinnan toimittamisedellytysten harkintaa. Tutkinnanjohtajan päätös tutkinnan keskeyttämisestä ja hänen sen jälkeen tekemänsä päätös olla aloittamatta keskeyttämäänsä tutkintaa muodostivat ristiriitaisen kokonaisuuden.

Apulaisoikeuskansleri saattoi tutkinnanjohtajan tietoon esittämänsä näkökohdat tutkinnan viipymisestä ja tutkinnan päättämisestä.