Esitutkinnan viipyminen

Apulaisoikeuskanslerin sijainen antoi poliisilaitokselle huomautuksen sen laiminlyötyä esitutkinnan viivytyksettömän toimittamisen. Kantelussa tarkoitetussa asiakokonaisuudessa tutkintailmoituksen kirjaamisesta oli kulunut aikaa noin kaksi vuotta seitsemän kuukautta ennen kuin asianomistajia oli ensimmäisen kerran kuulusteltu lapseen kohdistuneista seksuaalirikosepäilyistä.

Poliisilaitoksen selvityksen mukaan viivytys tutkintatoimenpiteiden aloittamisessa oli johtunut muun ohella avoinna olleiden asioiden suuresta määrästä, puutteellisista resursseista, poliisilaitosten yhdistymisestä johtuneista rakenteellisista syistä sekä erityisosaamista vaativan henkilöstön vähäisyydestä. Poliisilaitos kuitenkin myönsi, ettei tutkinta asiassa vastannut esitutkintalaissa tarkoitettua viivytyksettömyysvaatimusta. Ottaen huomioon tutkittavana olleiden rikosten laatu ja vakavuus tutkintatoimenpiteisiin olisi poliisilaitoksen mukaan tullut ryhtyä aikaisemmin.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen yhtyi poliisilaitoksen näkemykseen. Hän totesi tutkintatoimenpiteiden aloittamisen tapahtuneen niin pitkällä viiveellä, että poliisi oli menetellyt selvästi esitutkintalaissa edellytetyn viivytyksettömyysvaatimuksen vastaisesti. Poliisilaitoksen esittämät syyt tutkintatoimenpiteiden aloittamisen viipymiselle olivat sinällään jossain määrin ymmärrettäviä, mutta ne eivät kuitenkaan muodostaneet oikeudellisesti kestävää perustetta sille, että tutkintatoimenpiteisiin oli ryhdytty vasta yli kaksi ja puoli vuotta tutkintailmoitusten kirjaamisesta. Apulaisoikeuskanslerin sijainen korosti erityisesti sitä, että kyse oli lapseen kohdistuneista seksuaalirikosepäilyistä, joiden joutuisa tutkiminen on lähtökohtaisesti aina ensiarvoisen tärkeää.