Ehdotus reservipoliisia koskevaksi lainsäädännöksi

Oikeuskansleri antoi lausunnon ehdotuksesta reservipoliisia koskevaksi laiksi. Ehdotukseen liittyen poliisilakiin, valtion virkamieslakiin ja ampuma-aselakiin tulisi muutoksia ja poliisin hallinnosta annetussa laissa oleva täydennyspoliisia koskeva sääntely kumottaisiin.

Reservipoliisijärjestelmä toimisi siten, että Poliisihallitus värväisi sopivia vapaaehtoisia henkilöitä, jotka sitoutuisivat palvelemaan poliisitehtävissä poikkeuksellisissa yhteiskunnallisissa tilanteissa eli normaaliolojen häiriötilanteissa, poikkeusoloissa ja puolustustilassa. Reservipoliisin käyttöönotosta päättäisi valtioneuvosto, minkä jälkeen Poliisihallitus nimittäisi reserviläiset määräaikaiseen virkasuhteeseen. Järjestelmän tarkoituksena olisi vapauttaa ammattipoliiseja poliisin ydintehtäviin. Reservipoliisit toimisivat ammattipoliisien apuna ja välittömässä ohjauksessa. Heille annettaisiin peruskoulutus ja säännöllisesti toistuvaa lisäkoulutusta.

Oikeuskansleri kiinnitti huomiota reservipoliisien toimivaltuuksien ja vastuun väliseen suhteeseen. Toisaalta reservipoliisilla olisi määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämisen jälkeen virkamiehelle kuuluvat toimivaltuudet ja virkavelvollisuudet, mutta toisaalta hän toimisi lakiluonnoksen perustelujen mukaan normaaliolojen häiriötilanteissa ”poliisin apuna ja välittömässä ohjauksessa” ja poikkeusoloissa ja puolustustilassa hän suorittaisi ”yhdessä poliisimiehen kanssa tämän apuna ja ohjauksessa kaikkia poliisin tehtäviä”. Tällainen sääntely saattaa aiheuttaa virkavastuun kohdentamiseen liittyviä ongelmia ns. sekapartiotilanteissa, joissa toinen poliisimies on ammattipoliisi ja toinen reservipoliisi. Kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta asetelma on arvostelulle altis.

Oikeuskanslerin mukaan pitäisi pohtia, onko työryhmän ehdottama ampuma-aseiden käyttöoikeuden antaminen reservipoliiseille riittävän perusteltua. Todennäköisyys, että reservipoliisimies joutuisi tilanteeseen, jossa ampuma-aseeseen turvautumista voitaisiin pitää perusteltuna, lienee erittäin pieni. Edelleen oikeuskansleri totesi, että reservipoliisien koulutuksen tulee olla asianmukaista, jotta se vastaa eduskunnan perustuslakivaliokunnan esittämiä oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimuksia. Koulutus käytännön valossa on tärkeä oikeusturvan tae poliisitoiminnassa. Reserviläisten koulutuspohja olisi ilmeisesti käytännössä kirjava, minkä vuoksi koulutuksen riittävyyden suhteen voidaan olla kriittisiä.

Oikeuskanslerilla ei ollut huomauttamista työryhmän esitykseen, jonka mukaan lakiehdotukset voidaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä mutta asiasta olisi perusteltua pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto. Hän totesi kuitenkin, että säätämisjärjestystä koskevaa perustelua on tarpeen täydentää arvioimalla reservipoliisien koulutuksen riittävyyttä, kun otetaan huomioon oikeusturvan ja hyvän hallinnon toteutuminen, perustuslain säännös julkisten hallintotehtävien antamisesta muille kuin viranomaisille sekä varsinaisen poliisin ensisijaisuus yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäjänä.